Tarzan, apinain kuningas (Tarzan of the Apes) on Edgar Rice Burroughsin romaani, joka on ensimmäinen osa viidakkomies Tarzanista kertovassa seikkailuromaanisarjassa. Tarina julkaistiin ensimmäisen kerran amerikkalaisessa lehdessä jatkokertomuksena vuonna 1912 [2].
Kirjan ensimmäinen suomennos oli Lauri Karilan Tarzan, apinain kuningas vuonna 1921. Seppo Ilmarin käännös ilmestyi vuonna 1964 samalla nimellä. Pekka Markkulan käännös vuodelta 1997 on nimeltään Apinoiden Tarzan. [3]
Ensimmäinen tähän kirjaan perustuva elokuva valmistui Yhdysvalloissa vuonna 1918. Tämän Tarzan of the Apes -mykkäelokuvan ohjasi Scott Sidney. Kymmenvuotiasta Tarzania näytteli Gordon Griffith ja aikuista Elmo Lincoln.
Juoni
Tarzanin vanhemmat, Lordi ja Lady Greystoke, jätetään laivakapinan seurauksena Afrikan länsirannikolle. Tarzan syntyy hänen isänsä rakentamaan majaan. Kun hän on vuoden ikäinen, hänen äitinsä kuolee luonnollisista syistä, kun taas hänen isänsä kuolee ihmisapinaheimon johtajan surmaamana. Saman heimon naaras, Kala, ottaa hänet kasvatikseen. Poika saa apinanimekseen Tarzan, joka tarkoittaa valkoista ihoa.
Tarzan kasvaa apinaheimonsa neuvokkaaksi ja vahvaksi johtajaksi ja viidakon valtiaaksi. Hän löytää isänsä majan ja oppii englantia ja ulkomaailman asioita lukemalla sieltä löytämiään kirjoja. Kun rannikolle ajautuu ryhmä valkoisia, Tarzan suojelee heitä ja rakastuu amerikkalaisnaiseen Jane Porteriin. Ryhmän pelastauduttua kotimaahansa Tarzan seuraa heitä Amerikkaan pelastamansa ranskalaisupseerin Paul D'Arnot'n avulla. Tarzan saa tietää olevansa John Clayton II, lordi Greystoken poika, mutta pitää salaisuuden itsellään ja sallii rakastamansa Janen mennä naimisiin sulhasensa kanssa tämän omaksi parhaaksi.
