Talvisodan pommitukset Lahdessa tapahtuivat 36 pommituskertana, joihin sisältyi 373 konesuoritusta. Pudotettujen pommien määrä oli noin 2 600.lähde?
Pommituksissa kuoli 26 ihmistä sekä haavoittui vakavasti 23 ja lievästi 33. Rakennuksia tuhoutui täysin neljäkymmentä. Viisikymmentä rakennusta paloi ja 414 vaurioitui muin tavoin.
Hävittäjäpuolustuksesta vastasi pääasiassa Lentorykmentti 2:n Lentolaivue 24. [1] Aluksi Suomen ilmavoimien hävittäjiä oli Vesijärvellä lähellä Teivaan satamaa, sitten Pyhäniemen kartanolla Hollolan jäälentokentällä. Ilmahälytyksistä vastasi ilmapuolustusaluekeskus 14.
Tuhoutuneita rakennuksia korvasi osin Västeråsin kaupunki lahjoittamalla tehdasvalmisteisia taloja: 69 kaupunkioloihin suunniteltua ja 27 maaseutuoloihin suunniteltua. Lahteen tuli kaupunginosa, jonka nimi on Vesterås. Sinne sijoitetut lahjatalot olivat tyyppiä C1. 27 maaseudulle tarkoitettu taloa sijoitettiin Tapanilaan. [2]
Lahden kaupunki laski talvisodan alkamisen 70-vuotismuistoksi seppeleen 1. joulukuuta 2009 ja muistotilaisuus järjestetään talvisodan päättymisen päivän muistoksi 13. maaliskuuta 2010. [3]
Ajankohdat
- 1939
- 30. marraskuuta kuolleita Mustankallion hautausmaan muistokiven mukaan. Lahti-lehden 2.12.1939 julkaiseman selostuksen mukaan Lahteen tuli kello 13:45 yhdeksän raskasta pommilentokonetta, jotka pudottivat 20 isoa ja 40 pientä pommia. Launeenkadun ja Kallioistenkadun kulmauksessa sortui neljä taloa ja muita lähellä vaurioitui vähemmän. Surmansa sai nuori Teppo Laine ja neiti Maire Liipola haavoittui.
Huovilan kartanon rakennukset paloivat. [4]
- 1. joulukuuta 12:05 viisi kuollutta, yksi haavoittunut [5] Kuolleista oli kolme lasta. [6] Uuden Suomen 4. joulukuuta julkaistun artikkelin mukaan 30. marraskuuta Lahdessa olisi kuollut viisi, joista kolme lasta, 13 haavoittunut, 1 talo palanut ja kaksi vaurioitunut ja 1. joulukuuta yksi kuollut, yksi pahasti haavoittunut ja yksi kivirakennus sortunut. [7]
- 2. joulukuuta
- 21. joulukuuta
- 27. joulukuuta
- 1940
- 6. tammikuuta
- 13. tammikuuta Lahden radioaseman lähetinsalin läpi menee sirpalepommi. Radioaseman toiminta keskeytyy kymmeneksi päiväksi. Suomen puolustusvoimien valokuvan mukaan yksi pommituksen kohteista olisi ollut Lahden rautatieasema, minkä pihalta päin katsoen vasen etunurkka olisi vaurioitunut.
- 18. helmikuuta, entinen Kauppakatu 9, nykyinen Karjalankatu 9
- 26. helmikuuta
- 2. maaliskuuta 70 rakennusta tuhoutuu [8]
- 3. maaliskuuta Autovarikko 1 tuhoutuu [9] Se oli perustettu yhtenä kaikkiaan seitsemästä autovarikosta.[10] [11]
Vaurioita
Neuvostoliiton kuudennen lentorykmentin pommikoneet alkoivat yrittää tuhota Lahden radioasemaa ainakin 6. tammikuuta 1940 alkaen, jolloin lentokoneet hyökkäsivät Lahteen aikaisemmin jo noin viikon ajan viisi kertaa käytettyä, ennustettavaksi tullutta reittiä pitkin. Ollessaan paluumatkalla seitsemän koneen muodostelma purkautui, koska enintään 439 km/h lentävät DB-3:t yrittivät paeta nopeutensa turvin enintään 419 km/h lentäviä Fokker D.XXI:ia. Jorma Sarvanto ampui Fokker FR-97:llä kuusi DB-3-lentokonetta, mutta ei saanut seitsemättä ammusten loputtua. Seitsemännen ampui alas Per-Erik Sovelius hetkeä myöhemmin. [12] [13] Lahden radioasemaan Radiomäellä osui pommi 12. tammikuuta, jolloin se vaikeni kymmeneksi päiväksi. [14] Lahden radioasema oli suojattu selluloosapaaleilla, mutta sirpalepommi meni lähetinsaliin. [15]
Lahden kaupungintaloon osui pommi 27. joulukuuta 1939. Seurannut tulipalo aiheutti merkittäviä vahinkoja kaupungintalolle. Kaupungintalon tornissa ollut ilmavartioasema tuhoutui. Sen toiminta siirrettiin Radiomäen urheilukentälle, missä ilmavalvontalotat myöhemmin kohtasivat matalalentohyökkäyksen konekiväärein haavoittumatta, minkä jälkeen talvisodan loppuun saakka ilmavartio toimi nykyisen Lahden stadionin entisen puretun puisen suuren hyppyrimäen tornissa.
Lahdessa oli strategisena kohteena pidettävä Lahden rautatieasema, jota pommitettiin useita kertoja. Se sai osuman 13. tammikuuta 1940 koillisnurkkaansa. [16] Lahden seudulle oli alettu rakentaa Lahden seudun puolustukseksi Hollolan lentokenttää ja talvisodan viimeisinä päivinä torjuntahävittäjät toimivat Pyhäniemen jääkentältä.
Ilmapuolustusaluekeskus 14
Ilmapuolustusaluekeskus 14 talvisodan aikana Lahden kaupungissa sijainnut ilmapuolustusaluekeskus, jolla oli vartioaseminaan Kalkkisten 1410, Heinolan 1411, Lahden 1402, Orimattilan 1405, Pukkilan 1414, Vääksyn 1408, Kosken (Hämeenkosken) 1407, Mäntsälän 1415, Uudenkylän 1404, Vierumäen 1409 ja Myrskylän ilmavartio 1413.
Lahden ilmavartioasema 1402 toimi aluksi Lahden kaupungintalon kellotornissa, mutta kun kaupungintaloa pommitettiin ja sen kattorakenteet paloivat, siirtyivät ilmavalvontalotat Radiomäen urheilukentän selostamon katolle saaden osakseen matalalla lentävän neuvostoliittolaisen lentokoneen konekivääritulta. Kumpikaan ilmavalvontalotista ei haavoittunut. Pysyvästi ilmavalvonta-asema siirrettiin Lahden suurmäen huipulle talvisodan loppuun.
Ilmapuolustusaluekeskus keräsi tiedot valvontatorneista aisti-ilmavalvonnan tuloksista, muodosti tilannekuvaa ja lähetti tiedot edelleen ilmatorjuntaan, hävittäjälaivueiden osille sekä väestönsuojeluun ilmahälytystä varten.
Lahden kaupunkia auttoi talvisodan pommitusten aikana ilmavalvonnan onnistuminen, koska suomalaiset torjuntahävittäjät kyettiin lähettämään ajoissa neuvostoliittolaisia pommituslentokoneita vastaan ennen kuin ne ennättivät monissa tapauksissa kohteisiinsa. Lahden seudulla alkukeväällä 1940 sijoitettiin torjuntahävittäjiä nykyiseen Teivaan satamaan Vesijärven jäälle moottorirannan kohdalle. Sen jälkeen avattiin Hollolan Pyhäniemeen Pyhäniemen jäälentokenttä helmi-maaliskuun vaihteeksi 1940. Välirauhan aikana rakennettiin maalentokenttä Hollolan Hälvälään. Hälvälän sorapäällysteistä lentopaikkaa kutsutaan nykyäänkin Hollolan lentokentäksi.
Lähteet
Aiheesta muualla
- IPAK 14:n sotapäiväkirjat on sota-arkistossa kansallisarkistossa.
