Tšernobylin ydinvoimalaitos (ukr.Чорнобильська атомна електростанція, ЧАЕС, Tšornobylska atomna elektrostantsija, TšAES; ven.Черно́быльская атомная электростанция, ЧАЭС, Tšernobylskaja atomnaja elektrostantsija, TšAES), viralliselta nimeltään Vladimir Iljitš Leninin ydinvoimalaitos[1], on Pohjois-UkrainassaKiovan alueella sijaitseva käytöstä poistettu ydinvoimalaitos. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1970 ja se oli toiminnassa vuosina 1977–2000. Voimalaitoksen etäisyys Prypjatin kaupungista on kaksi kilometriä, Tšernobylin kaupungista 18 kilometriä, Valko-Venäjän rajasta 16 kilometriä ja Kiovasta 110 kilometriä.
Voimalaitoksen ensimmäisessä reaktorissa tapahtui 9. syyskuuta 1982 onnettomuus, jossa yksi reaktorin polttoainekanavista ylikuumeni ja tuhoutui, henkilöstö altistui säteilylle ja radioaktiivisia aineita levisi ympäristöön joidenkin kilometrien etäisyydelle. Onnettomuudesta kerrottiin julkisesti vasta vuonna 1985. Reaktori korjattiin ja otettiin uudelleen käyttöön.[2][3][4][5][6]
Hyökättyään Ukrainaan 24. helmikuuta 2022 Venäjä valtasi alueen ja piti sitä hallussaan maaliskuun loppuun. IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossi ilmoitti 26. huhtikuuta, että säteilytaso on onnettomuusalueella noussut Venäjän hyökkäyksen jälkeen epänormaaliksi.[7]
Ydinvoimalaitoksessa on neljä suljettua reaktoria (Tšernobyl 1–4). Tämän lisäksi laitoksessa on kaksi keskeneräistä reaktoria (Tšernobyl 5–6), joiden rakentaminen keskeytettiin vuoden 1986 onnettomuuden vuoksi.
Ydinvoimalan alueelle on rakenteilla aurinkovoimalaitos. Ensimmäiset paneelit on kytketty sähköverkkoon vuonna 2018. Alue sopii hyvin aurinkovoiman tuotantoon, koska saastumisen johdosta se on poissa muusta käytöstä hyvin pitkään ja ydinvoimalaitoksen jäljiltä infrastruktuuri sähkön välittämiseen on pitkälti olemassa.[11]
Aurinkovoimalaitoksesta on suunniteltu 1 000 megawatin kokoista. Maan hinta on erittäin halpaa suojavyöhykkeellä.[12]
↑Peltonen, Jyrki: Nykykäsitys Tshernobylin reaktorionnettomuudesta. ATS Ydintekniikka, 1996, 25. vsk, nro 1, s. 5. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 2.5.2022.[vanhentunut linkki]
↑Malko, Mikhail V.: The Chernobyl reactor. Design features and reasons for accident (Sivu 25) Recent Research Activities about the Chernobyl NPP Accident in Belarus, Ukraine and Russia. 2002. Research Reactor Institute, Kyoto University. Viitattu 2.5.2022. (englanniksi)