Svedalan kunta

Svedalan kunta
vaakuna
Valtio	Ruotsi
Lääni	Skånen lääni
Maakunta	Skåne
Keskustaajama	Svedala
Kuntakoodi	1263
Pinta-ala  ([1])
– Maa	217,91 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2])	23 222
– Väestötiheys	106,6 as./km²
www.svedala.se
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Svedalan kunnan alueella sijainneet pitäjät.

Svedalan kunnantalo.

Svedalan kunta (ruots. Svedala kommun) on Skånen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Skåneen. Kunnan keskustaajama on Svedala.^[3]

Kunnan maapinta-ala on 217,91 neliökilometriä (1.1.2016)^[1] ja asukasluku 23 222 henkeä (31.12.2021).^[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 121,27 km² peltoa,^[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan^[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 55,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Svedalan maalaiskuntaan perustettiin vuonna 1899 Svedalan taajaväkinen yhdyskunta. Se erotettiin vuonna 1919 Svedalan kauppalaksi. Vuonna 1950 maalaiskunta liitettiin osaksi kauppalaa.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

• Bara (Bara, Bjärshög, Hyby ja Skabersjö)
• Månstorp (Västra Kärrstorp, Törringe ja muita kuntia)
• Anderslöv (Börringe ja muita kuntia)

Anderslövin kunta jaettiin jo vuonna 1967, jolloin Börringe liitettiin siitä Svedalan kauppalaan. Seuraavat kuntaliitokset kuntablokissa toteutuivat hitaasti. Kauppala muutettiin vuonna 1971 Svedalan kunnaksi ilman aluemuutoksia. Vuonna 1974 Svedalan kuntaan liitettiin Västra Kärrstorpin ja Törringen seurakunnat jaetusta Månstorpin kunnasta.

Kunta sai nykyiset rajansa vasta vuonna 1977, kun Baran kunta liitettiin osaksi Svedalaa. Kyseessä oli viimeinen Ruotsin vuoden 1971 kuntauudistukseen liittynyt kuntaliitos, jonka jälkeen Ruotsissa ei ole tehty yhtäkään kuntaliitosta. Vuoteen 1973 asti suunniteltiin joko Baran kunnan tai Svedalan kunnan tai molempien kuntien liittämistä Malmön kuntaan. Kun kuntaliitos Malmön kanssa ei toteutunut, niin Bara liitettiin Svedalaan, jotta kunta saisi suuremman väestöpohjan.

Vaakuna

Baran maalaiskunnalla ja Svedalan kauppalalla oli aikaisemmin oma vaakuna. Nykyinen kuntavaakuna ei ole kumpikaan niistä.

• 
  Baran maalaiskunta
• 
  Svedalan kauppala

Väestönkehitys

Svedalan kunnan väestönkehitys 1970–2020
Vuosi			Asukkaita
1950			9 712
1955			9 375
1960			8 906
1965			9 113
1970			10 166
1975			13 244
1980			15 471
1985			16 741
1990			17 397
1995			17 915
2000			17 905
2005			18 716
2010			19 822
2015			20 462
2020			22 665
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta	Tarkempi jaottelu	Henkilöä (31.12.2015)[7]	%
Ulkomaalaistaustaiset	Ulkomailla syntyneet	1 868	9,1
	Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla	605	3,0
Ruotsalaistaustaiset	Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla	1 630	8,0
	Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa	16 359	79,9

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 56 Suomessa syntynyttä,^[8] mikä vastasi 0,3 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,7 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 75 Suomessa syntynyttä,^[9] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 213 458 kruunua.^[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 155 000 kruunua.^[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:^[12]

• 0–17-vuotiaat: 24,4 %
• 18–64-vuotiaat: 59,6 %
• 65 vuotta täyttäneet: 16,0 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa^[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010

Elinkeino
		Työpaikat (%)	Työlliset (%)
	alkutuotanto	2,0	1,5
	jalostus	21,7	21,5
	palvelut	73,1	74,7
	tuntematon	3,1	2,3
	Työpaikkoja ja työllisiä	6 700	9 868
	työpaikkaomavaraisuus	67,9

Taajamat

Kunnassa on 5 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 84,0 prosenttia.^[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 170 asukasta.^[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:^[16]

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2010)
1	Svedala	10 627
2	Bara	3 444
3	Klågerup	1 904
4	Sjödiken	438
5	Holmeja	239

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:^[17]

• Aggarp
• Börringe
• Börringe station
• Börringekloster
• Hyltarp
• Krågeholm
• Lilla Svedala
• Norrskog
• Nötesjö
• Skabersjöby
• Västra Kärrstorp

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:^[18]

• Holmeja

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Svedalan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien. Baran kunta oli itsenäinen vielä vuoden 1973 vaalien aikaan, mutta liitettiin Svedalaan ja sisältyy Svedalan tuloksiin myöhemmissä vaaleissa.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022^[19]

Puolue
		1973	1976	1979	1982	1985	1988	1991	1994	1998	2002	2006	2010	2014	2018	2022
	Maltillinen kokoomus	3	6	10	10	9	7	10	9	10	9	12	15	12	11
	Keskustapuolue	10	12	8	7	5	5	4	3	3	2	2	2	2	2
	Liberaalit	2	5	5	2	4	3	3	2	1	4	3	3	3	2
	Kristillisdemokraatit	1	0	0	0	0	0	2	1	2	2	1	0	0	1
	Ympäristöpuolue vihreät	0	0	0	0	0	2	2	2	1	1	1	2	3	2
	Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue	19	22	22	22	19	19	15	20	19	17	14	12	12	9
	Vasemmistopuolue	0	0	0	0	0	0	0	0	2	1	1	1	1	1
	Ruotsidemokraatit	0	0	0	0	0	0	0	0	0	2	6	7	10	13
	Muut	0	0	0	4	8	9	9	8	7	7	5	3	2	4
	Yhteensä [20]	35	45	45	45	45	45	45	45	45	45	45	45	45	45

Piirit

Kartta Svedalan kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

• Baran piiri
• Bjärshögin piiri
• Börringen piiri
• Hybyn piiri
• Skabersjön piiri
• Svedalan piiri
• Törringe-Västra Kärrstorpin piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:^[21]

• Svedala
• Värby

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.^[22] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

• Aggarp*
• Bara
• Bjärshög
• Börringe (Gustav, Norra Börringe)
• Hyby
• Lemmeströ*
• Skabersjö
• Svedala
• Tjustorp*
• Törringe
• Västra Kärrstorp (Kärrstorp)

Kirkot

• 
  Baran kirkko
• 
  Bjärshögin kirkko
• 
  Börringen kirkko
• 
  Hybyn vanha kirkko
• 
  Hybyn kirkko
• 
  Skabersjön kirkko
• 
  Svedalan kirkko
• 
  Törringen kirkko
• 
  Västra Kärrstorpin kirkko

Lähteet

1. Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
2. Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.6.2022. (ruotsiksi)
3. Svedala Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 4.6.2016. Viitattu 5.7.2016.
4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
15. Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
17. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
18. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
19. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.6.2022. (ruotsiksi)
20. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
21. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
22. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

• Svedalan kunnan kotisivut

Skånen läänin kunnat

Bjuvin kunta • Bromöllan kunta • Burlövin kunta • Båstadin kunta • Eslövin kunta • Helsingborgin kunta • Hässleholmin kunta • Höganäsin kunta • Hörbyn kunta • Höörin kunta • Klippanin kunta • Kristianstadin kunta • Kävlingen kunta • Landskronan kunta • Lomman kunta • Lundin kunta • Malmön kunta • Osbyn kunta • Perstorpin kunta • Simrishamnin kunta • Sjöbon kunta • Skurupin kunta • Staffanstorpin kunta • Svalövin kunta • Svedalan kunta • Tomelillan kunta • Trelleborgin kunta • Vellingen kunta • Ystadin kunta • Åstorpin kunta • Ängelholmin kunta • Örkelljungan kunta • Östra Göingen kunta

Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit