Suuri junaryöstö (engl.The Great Train Robbery) on vuonna 1903 julkaistu Edwin S. Porterin ohjaama mustavalkoinen mykkäelokuva. Useimpien lähdeteosten mukaan Suuri junaryöstö on myös maailman ensimmäinen lännenelokuva ja se loi tyylilajin, josta tuli jo muutaman vuoden kuluttua yhdysvaltalaisten elokuvateattereiden suosituin.[1][2]
Tapahtumat
Varoitus:Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.
Elokuva koostuu hieman yli kymmenestä erillisestä kohtauksesta, jotka kukin kuljettavat tarinaa eteenpäin. Ensimmäisessä kohtauksessa kaksi naamioitunutta ryöstäjää pakottaa lennätinoperaattorin lähettämään lähestyvälle junalle pysähtymiskäskyn ja sitoo miehen. Junan pysähdyttyä ryöstäjät siirtyvät junaan, menevät postivaunuun ja lyhyen ammuskelun jälkeen räjäyttävät auki arvokkaan kuljetuksen. Ryöstäjät siirtyvät veturiin ja saavat junan pysähtymään, minkä jälkeen he käskevät matkustajat ulos junasta. Yksi mies yrittää paeta väkijoukosta, mutta hänet ammutaan. Muilta kerätään arvoesineet. Ryöstäjät poistuvat paikalta pelkällä veturilla, noutavat metsään jättämänsä hevoset ja ratsastavat karkuun. Sähköttäjä onnistuu hakemaan apua ja joukko aseistautuneita miehiä lähtee ryöstäjien perään. Alkaa takaa-ajo hevosten selässä. Hetken kuluttua kolme jäljellä olevaa ryöstäjää pysähtyy hevosineen luultuaan jättäneensä takaa-ajajansa. Ryöstäjät alkavat tutkia ryöstösaalistaan, mutta takaa-ajajat onnistuvat piirittämään varkaat. Taistelussa osa takaa-ajajista ja kaikki ryöstäjät kuolevat.
Elokuvan tunnetuin otos.
Elokuvaan kuuluu yksi erillinen otos, joka on ehkä koko elokuvan kuuluisin osa. Siinä yksi ryöstäjistä kohottaa aseen sekä ampuu useasti kohti kameraa ja katsojaa. Tällä pyrittiin luomaan katsojalle vaikutelma siitä, että hän on mukana elokuvan tapahtumissa. Tämä lyhyt pätkä on välillä näytetty elokuvan aluksi, joskus taas lopuksi. Kohtaukseen viitataan muun muassa Martin Scorsesen elokuvan Mafiaveljet (1990) lopussa, jossa Joe Pescin roolihahmo ampuu kohti kameraa.
Lähteet
↑Schneider, Steven Jay (toim.): 1001 elokuvaa, jotka jokaisen on nähtävä edes kerran eläessään, s. 22. WSOY, 2009.
↑Bergman, Olle: Valkokankaan villi länsi. Historia, nro 2/2008. Storia Kustannus Oy.
