Päärakennuksen suunnittelusta on vastannut rakennusmestari Acfatius Groneberg. Sitä korjailtiin ja uudistettiin 1700-luvulla sekä vuonna 1883, jolloin muutostöistä vastasi F. A. Sjöström. Rakennuksessa oli alun perin hollantilaistyylinensäterikatto, mutta rakennuksen muutosten yhteydessä se poistettiin, kunnes taas palautettiin takaisin vuonna 1934.
Kartanon edustaa hallitsee barokkipiha, jota reunustaa kaksi yksikerroksista siipirakennusta. Läntisellä siipirakennuksella on yhtä pitkä historia kuin itse päärakennuksella, itäinen siipirakennus on puolestaan peräisin 1880-luvulta. Lisäksi kartanoalue käsittää muun muassa barokkityylisen puutarhan. Sille loihti nykyisen ilmeen P. Olsson 1930-luvulla.
Sarvilahden nimi esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1348 kuningas Maunu Eerikinpojan kirjeessä, jossa tilan omistajaksi mainittiin vapaasäätyinen Anders Munck.[2]
↑Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 6: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 125. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1976.
