Hiihtoammunta sai tärkeän roolin Suomen asevoimien ja suojeluskuntien urheilutoiminnassa 1920-luvulla. Suomi osallistui säännöllisesti olympiakisoissa järjestetyyn sotilaspartiohiihtoon sijoittuen joka kerralla toiseksi. Talvikaksiottelua eli ampumahiihtoa ryhdyttiin harrastamaan 1950-luvulla. Laji toimi vuodesta 1957 Suomen Nykyaikaisen 5-ottelun Liiton alaisuudessa ja osallistui ensimmäisiin ampumahiihdon MM-kilpailuihin 1959. Suomen Ampumaurheiluliitto syntyi 1960 ja samana vuonna Antti Tyrväinen saavutti olympiahopeaa. Ensimmäisen MM-kultamitalin saavutti Kalevi Huuskonen vuonna 1961.[5]
Suomen ampumahiihdon huippuaika on 1970-luvulla, jolloin Heikki Ikola haastoi Neuvostoliiton asemaa lajin huipulla. Ensimmäisenä suomalaisnaisena Kaisa Mäkäräinen voitti maailmanmestaruuden vuonna 2011. Samana vuonna Mäkäräisestä tuli ensimmäinen suomalainen ampumahiihdon maailmancupin voittaja. Ampumahiihdon MM-kilpailuja on Suomessa järjestetty Hämeenlinnassa (1962 ja 1971), Lahdessa (1981 ja 1991) sekä Kontiolahdella (1999). Lahti ja Kontiolahti ovat toimineet myös maailmancup-järjestäjänä.[5]
Talous
Suomen Ampumahiihtoliitto on saanut vuosina 2019–2023 Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustusta liikuntaa edistävien järjestöjen toimintaan yhteensä noin 945 000 euroa. Vuosittainen tuki on ollut vuodesta 2020 lähtien 235 000 euroa.[6]
