1600-luvun Streltsejä leveäteräisine sotakirveineen ja musketteineen.
Streltsit (ven.стрельцы, streltsy, "ampujat") olivat Venäjän tsaarin Iivana Julman noin vuosina 1540–1550 moderniksi jalkaväeksi perustama venäläinen sotilasyksikkö, jonka aseistuksena olivat hakapyssyt, myöhemmin musketit.
Aluksi noin 12 000 sotilaan joukoista 2 000 miestä muodosti tsaarin henkivartiokaartin. Alun perin värvättyinä palvelleista miehistä muodostui vähitellen vakituinen eliittiarmeija, jossa ammatti periytyi isältä pojalle. Streltseillä oli etuoikeutettu asema ja suuri vaikutusvalta Venäjän 1600-luvun sisäisissä valtataisteluissa.
Tsaari Fjodorin kuoltua streltsit kapinoivat toukokuussa 1682 ja riehuivat kolme päivää Moskovassa ja Kremlissä. Johtava pajarisuku Naryškinit murhattiin ja streltsien vaatimuksesta valtaistuimelle asetettiin alaikäiset Iivana V ja Pietari ISofia Aleksejevnan huoltajuudessa. Pian huhuttiin streltsiprikazin uuden päällikön Ivan Hovanskin vallankaappausaikeista. Sofia Aleksejevna pakeni Moskovasta ja marssitti uudenaikaisia rykmenttejä streltsejä vastaan ja teloitutti Hovanskin syksyllä.[1]
Streltsit tekivät vuonna 1698 jälleen epäonnistuneen kapinayrityksenPietari I:tä vastaan, joka pani rangaistukseksi toimeen tuhansien streltsisotilaiden joukkoteloituksia ja määräsi joukot hajotettavaksi. Ruotsalaisille raskaasti hävityn Narvan taistelun jälkeen määräyksen toimeenpano kuitenkin keskeytettiin ja streltsiyksiköt osallistuivat suureen Pohjan sotaan. Viimeiset yksiköt hajotettiin vuonna 1720.
Streltsejä on esiintynyt dramatisoinnissa varsin vähän; 1980-luvulla tehdyssä monikansallisessa, osin Suomessa kuvatussa TV-sarjassa Mustan Lohikäärmeen salaisuus streltsit vilahtavat parissa alkupään jaksossa.
Lähteet
Carl Grimberg: Kansojen historia osa 16, s. 159, 209-210, 241. WSOY. Helsinki, 1986.
Gummerus: Uusi tietosanakirja, osa 3. Gummerus. Helsinki, 1987. ISBN 951-20-2923-5
