Stefania Follini on italialainen nainen, joka osallistui vuonna 1989 vapaaehtoisena kokeeseen, jossa tutkittiin eristäytyneisyyden ja pimeyden vaikutusta ihmisen sisäiseen kelloon.[1] Follini oli kokeen aikana 27-vuotias. Hän kertoi, ettei välittänyt kokeen tieteellisestä puolesta, vaan halusi käyttää ajan itsensä parantamiseen. Hänellä oli mukanaan yli 400 kirjaa.
Koetta johti italialainen sosiologi ja psykologi Maurizio Montalbini. Montalbini, hänen vaimonsa Antonella ja assistenttinsa, Andrea Galvagno vahtivat Follinia kameroista ympäri vuorokauden kokeen ajan.[2]
Follini vietti 130 päivää maanalaisessa luolassa, joka sijaitsi Carlsbadissa, New Mexicossa. Follini laskeutui luolaan 13. tammikuuta 1989.[3]
Tutkimuksen aikana Stefania alkoi pysytellä valveilla 20–25 tuntia kerrallaan ja nukkua 10 tunnin jaksoissa. Hänen kuukautiskiertonsa loppui ja hänen ajantajunsa hämärtyi. Kun häneltä kysyttiin toukokuun alussa arviota siitä, mikä päivä ja kuukausi oli, hän uskoi sen olevan maaliskuu.
Lähteet
