SpaceX Starship integrated flight test 2 eli IFT-2 oli Starshipin ja Super Heavyn toinen yhteinen koelento. Kantoraketti tuhoutui pian vaiheenvaihdon jälkeen. Starship eteni avaruuteen saakka, mutta saavutettuaan noin 150 km:n korkeuden ja noin 24 000 km/h:n nopeuden se tuhoutui nousupolton loppuvaiheessa.
Lennon ensimmäinen tavoite oli vaiheenvaihdon onnistuminen. Super Heavyn tavoite oli laskeutua propulsiivisesti Meksikonlahteen. Starshipin tavoite oli lentää avaruuteen ja laskeutua hallitusti Tyyneen valtamereen.
Kantoraketin osalta lento eteni paluupolttoon asti. 13 moottorin polton aikana moottorit alkoivat sammua, lopulta yksi niistä petti ja raketti tuhoutui noin kolme ja puoli minuuttia laukaisusta.
Starship eteni vaiheistuksen jälkeen aiotusti. Noin 7 minuuttia laukaisusta tuli aiottu ylimääräisen hapen dumppaus. Vuoto aluksen peräosassa ja hapen dumppaus aiheuttivat tulen alukseen. Tuli tuhosi aluksen ohjausjärjestelmää, mikä puolestaan ohjasi sammuttamaan kaikki kuusi moottoria kesken nousupolton. Lennonkeskeytys havaitsi poikkeaman suunnitellusta lennosta ja tuhosi aluksen noin 150 km:n korkeudessa ja noin 24 000 km/h:n nopeudessa. Aluksella ei ollut hyötykuormaa tai sen massasimulaatiota. Jotta aluksen massa olisi sopiva lennon muissa vaiheissa, tuli nestehappea dumpata kesken matkan.[1] Koska tämä dumppaus aiheutti tuhon, olisi hyötykuorman kyydissä olo saattanut avittaa aluksen aiotulle kiertoradalle asti.
Ensimmäisen lennon (IFT-1) jälkeen tehtiin useita merkittäviä muutoksia. Laukaisualustaan lisättiin aktiivinen suojajärjestelmä, joka sumuttaa suurella paineella vettä alustan suojaksi.
Vaiheistus muutettiin kuumaksi, eli kantorakettissa on osittain vielä moottorit päällä ja Starship käynnistää moottorinsa ollessaan vielä kiinni raketissa. Muita parannuksia olivat muun muassa kantoraketin moottorikohdan tulensammutusjärjestemän laajennus ja aiemmassa lennossa pettäneen lennonkeskeytysjärjestelmän kehittäminen.
Lähteet
Aiheesta muualla