Sotavallan kartano

Sotavallan kartanon siivetön tuulimylly vuonna 2022.

Sotavallan kartano (ruots. Såtevalla, Sotawald, Sotawalda) sijaitsee Lempäälässä Mäyhäjärven rannalla, noin viisi kilometriä Lempäälän kirkolta Valkeakoskelle johtavan ikivanhan maantien varrella. Osa tiestä linjattiin uudelleen moottoritien rakentamisen yhteydessä ja nyt kartano sijaitsee sivutieksi jääneellä vanhan maantien osalla, Sotavallantiellä.

Historiaa

Sotavalta on ollut alun perin keskiaikainen yksinäistila Ylä-Satakunnan ja Hämeen rajalla. Nimi Sotavalta on sille vakiintunut viimeistään 1300-luvulla. Ensimmäinen kirjallinen maininta on vuodelta 1439, jolloin yksi lempääläisistä ns. Davidin kapinan takuumiehistä oli ilmeisesti nimeltään Henrik Sotavalta. 1500- ja 1600-luvuilla Sotavalta oli 3–4 talon muodostama kylä, josta kihlakunnantuomari Johan Spoof muodosti kartanon 1670-luvulla yhdistämällä kaksi kylän taloista. Myöhemmin 1700-luvulla loputkin kylän taloista yhdistettiin kartanoon ja tällaisena suurtilana se säilyi aina 1920-luvun alkuun torppien lunastukseen asti.

Sotavalta on Lempäälän monista kartanoista maineikkain ja historialtaan mielenkiintoisin. Kartanon 1700-luvun alkupuolella omistanut eversti Mårten Segercrantz loi Sotavallasta yhden aikansa komeimmista suomalaisista kartanoista. Sotavallan päärakennus oli silloin ikkunaluvulla mitaten toiseksi suurin rakennus Louhisaaren kartanon jälkeen koko Turun ja Porin läänissä.

Kartanon seuraava kukoistuskausi oli toisen pitkäaikaisen isännän J.A. Sotavallan (vuoteen 1906 Richter) isännyysajan alkupuoli 1882–1918. Silloin kartanossa vierailivat ja asuivat monet aikansa kulttuuripersoonat, kuten Paavo Cajander, Bertel Gripenberg, Lauri Pohjanpää ja Frans Emil Sillanpää. Tämä vaihe päättyi, kun keväällä 1918 sisällissodan rintama muodostui Sotavallan kohdalle noin kuukaudeksi ja lähes kaikki kartanon rakennukset paloivat. Nykyinen päärakennus valmistui palaneen tilalle 1928.

Sotavalta on edelleen huomattava maanviljelystila.

Kartanon omistajat

• 1678-1705 kihlakunnantuomari Johan Spoof, aateloituna vuodesta 1691 Spofvenhielm
• 1705-1710 edellisen leski Sara Gyldenstolpe
• 1711-1757 eversti Mårten Enberg, aateloituna vuodesta 1718 Segercrantz, myöhemmin Segercrantz af Såtevalla
• 1757-1771 maaherra, kreivi Johan Georg Lillienberg
• 1772-1799 kornetti Fredrik von Pfaler
• 1800-1802 alikapteeni Jakob Wilhelm von Pfaler
• 1803-1831 edellisen veljenpoika vänrikki Fredrik Ferdinand von Pfaler
• 1832-1840 edellisen lanko kapteeni Carl Gustav Granfelt^[1]
• 1841-1844 edellisen serkun lanko kamarineuvos Johan Henrik Nordensvan
• 1845-1863 edellisen langon poika Carl August Granfelt
• 1864-1882 edellisen vaimon pikkuserkku Johan Gustaf Richter
• 1882-1935 Johan August Richter, vuodesta 1906 Sotavalta
• 1935-1942 Impi Sotavalta ja Viena Aaltio, s. Sotavalta
• 1942-1954 Viena Aaltio
• 1954-1993 agronomi, kansanedustaja Sampsa Aaltio
• 1993- agrologi Minna Aaltio

Lähteet

1. Sotavallan kartano. Finlands Allmänna Tidning, 13.04.1840, nro 86, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.07.2015.

Aiheesta muualla

• Aaltio E.A.: Koivistonjärven kuivaus Lempäälässä. Tampere tutkimuksia ja kuvauksia IV. Tampere 1970.
• Aaltio E.A.: Mårten Segercrantz Sotavallan isäntänä. Hämeenmaa IX. Hämeenlinna 1957.
• Anero Eeva: Elämää Sotavallan ja Lopen kartanoissa Sillanpään kotiopettajakaudella. Tammerkoski 5/1987 ss. 19-22.
• Arajärvi Kirsti: Lempäälän historia. Tampere 1959.