Kiinan Kansantasavallan ilmavoimain, PLAAF:n J-5 kone museoituna. Kuvan kone on koulutustyyppiä JJ-5.
Shenyang J-5 (Nato-raportointinimiFresco) oli Kiinassa lisenssillä valmistettu Mikojan-Gurevitš MiG-17, jonka tuotanto alkoi vuonna 1954 ja päättyi 1969.[1] Mallin ensilento oli kesällä 1956 ja esittely vuonna 1957. Kone tunnettiin myös nimillä: Dongfeng-101 ja Tyyppi 56. Se nimettiin 1964 Shenyang Jian-5:ksi.[2] Niitä valmistui yli 1 820 kappaletta, joista osa muunnettiin torpedokoneiksi.[2] Kiina toimitti Pohjois-Vietnamille hävittäjiä, joita käytettiin vuosina 1965-1973. Niillä saavutettiin Vietnamin sodassa 71 varmistettua pudotusta[3].[4][5]
Aseistuksena oli 37 millimetrin N-37D-tykki ja kaksi 23 millimetrin NR-23-tykkiä. Lisäksi koneeseen kyettiin asentamaan enintään 500 kg:n ulkoinen asekuorma, mihin sisältyi myös koneen kantamaa pidentävät lisäpolttoainesäiliöt.[1] Voimanlähteenä oli jälkipolttimella varustettu suihkumoottori Wopen WP-5, joka oli Klimov VK-1F:n kopio (Rolls-Royce Nene). Koneen huippunopeus oli 1 145 km/h. Jälkipoltosta huolimatta, tämä konetyyppi ei ollut juurikaan edeltäjäänsä (MiG-15; Kiinassa Shenyang J-4) nopeampi, mutta korkealla lennettäessä lento-ominaisuudet paranivat. Käytännöllinen lakikorkeus oli 16 600 metriä.[6]
Lähteet
Crosby, Francis: Modern Fighter Aircraft, Southwater Books/Anness Publishing, 2004, London England (s. 88-89) ISBN 1-84215-991-7.(englanniksi)
