Seeproja, gnuita ja viktoriankaijasia Serengetissä.Tansanian kansallispuistoja ja suojelualueita.
Serengeti on laaja ylänköalueTansanian ja Kenian rajamailla. Sen korkeus merenpinnasta vaihtelee 920–1 850 metrin välillä. Tansanian puoleiseen osaan on perustettu Serengetin kansallispuisto. Se suojeltiin jo vuonna 1921 mutta siitä tuli kansallispuisto vasta vuonna 1951. Pääosa Serengetistä on savannia, mutta siellä on myös metsää. Alue on noin 15 000 neliökilometrin laajuinen.[1][2] Serengetin kansallispuisto julistettiin maailmanperintökohteeksi vuonna 1979.[3]
Serengetissä on havaittu yli 500 lintulajia, joista viisi lajia on endeemisiä. Marras–huhtikuussa siellä on myös muuttolintuja.[5]
Vaellusmuutto
Alueella on tunnetuin nisäkkäiden vaellusmuutto, jossa noin puolitoista miljoonaa gnuta seuraa sateita vihreämmän ruohon perässä alueen eri osissa. Gnuita seuraa noin 20 000 seepraa, 350 000 gasellia ja 12 000 antilooppia. Muutto tapahtuu marras–tammikuussa itään. Tammi–maaliskuussa gnut synnyttävät lyhyen ajan sisällä kahden–kolmen viikon aikana samanaikasesti noin 400 000 vasikkaa Maswan riistansuojelualueella. Huhti–toukokuussa gnut jatkavat muuttoaan kun sadekausi alkaa ne muuttavat puiston länsiosaan. Muuton tarkka ajankohta riippuu sateiden alkamisesta. Muutto ei rajoitu ainoastaa kansallispuiston alueelle vaan ulottuu myös läheisille riistansuojelualueille.[1][6]
Luontotyypit
Serengettiin yleisimmin liitetyt savannit ovat alueen eteläosassa. Ne voidaan jakaa kolmeen ryhmään.[1]
Savanniin, jossa kasvaa keskikokoista ruohoa, esimerkiksi lajia Andropogon greenwayi
Alueella on myös muita luontotyypejä. Alueen keskiosissa esiintyy noin 40 lajia akaasioita. Lännessä on tiheitä lehtipuumetsiä ja pohjoisessa on graniittisia mäkiä, kopjeja, jotka ovat osittain tiheiden metsien keskellä.[1][2]
Asutus
Alueella elää kaikkiaan noin 300 000 asukasta. Tansania suunnittelee maantien rakentamista kansallispuiston läpi. Kansainväliset järjestöt ovat vastustaneet tielinjausta, joka kulkisi eläinten vaellusreitin poikki. Vuonna 2011 Tansania ilmoitti toteuttavansa tien päällystämättömänä.[7][8]
Alueen suurin taajama on Seronera, jossa on pienkoneille sopiva lentopaikka.
Arkeologiset kaivaukset
Alue on arkeologisesti merkittävä kaivauspaikka; Olduvain rotko kulkee Serengetin poikki. Sieltä on tehty paleoantropologisia löytöjä ihmisen evoluutiosta. Löydöt kattavat ajanjakson, joka ulottuu 2,1 miljoonasta vuodesta 15 000 vuoteen, ja yli 60 hominininfossiloituneita jäännöksiä.[9]
Toton Kappaleessa Africa mainitaan Serengeti ”As sure as Kilimanjaro rises like Olympus above the Serangetti”
Ilmasto
Serengetin ilmasto on subtrooppinen. Kuiva suhteellisen viileä kausi on touko–elokuussa, jonka jälkeen on lämpimämpi, mutta melko kuiva vuodenaika syys–lokakuussa. Kansallispuiston korkea sijainti 920–1 850 metrin korkeudessa hilitsee lämpötilaa, ja vaikka se on päiväntasaajan eteläpuolella, siellä voi öisin olla viileää tai kylmää. Vuotuinen sademäärä on 900–1 000 mm, mutta kuivemmilla alueilla sademäärä voi olla 800 mm. Lämpötilataulukon lämpötilat on mitattu 1 400 metrin korkeudessa olevalta Ikoma Safarin leiriltä.
