Seppo Henrik Räty (s. 27. huhtikuuta 1962 Helsinki) on suomalainen keihäänheittäjä. Hän on yksi menestyneimpiä lajissaan, sillä hän on maailmanmestari, kolminkertainen olympiamitalisti, EM-mitalisti sekä entinen maailmanennätyksen haltija.
Ura ja saavutukset
Räty voitti kultaa Rooman MM-kisoissa 1987, vaikka kaatui ensimmäisessä heitossaan. Tokiossa 1991 Räty heitti MM-hopeaa Kimmo Kinnusen jälkeen. Räty epäonnistui Stuttgartin MM-kisoissa 1993 ja hän jäi karsintaan. Sen jälkeen hän sanoi haastattelussa: "Saksa on paska maa". Viimeksi Räty oli jäänyt arvokisoissa karsintaan 1986 EM-kilpailuissa, jotka oli myös käyty Stuttgartissa samalla stadionilla. Räty onkin tullut tunnetuksi suorapuheisuudestaan.
Räty on kolmas suomalainen yleisurheilija, joka on saavuttanut mitalin kolmissa olympiakisoissa. Muut ovat Paavo Nurmi ja Vilho Tuulos.[1]
Vuonna 1991 Räty paransi maailmanennätystä kahdesti. Ensin toukokuussa Japanin Shizuokassa 91,98 metriin ja myöhemmin 2. kesäkuuta Punkalaitumella 96,96 metriin. Molemmat tulokset Räty heitti Sandviken Champion -keihäällä. Keihään perässä oli tarranauha, joka sai aikaan golfpallo-tyyppisen ilmavirtailmiön, jonka avulla keihäs liiti perä alhaalla normaalia kauemmin. Välinekehittelyn aloitti Miklós Németh kehittelemällä rypyläpintaisen keihään, jonka IAAF kuitenkin kielsi Tokion MM-kisojen jälkeen. Kaikki kyseisellä keihäsmallilla heitetyt tulokset, myös Rädyn maailmanennätys, mitätöitiin ja pyyhittiin tilastoista.[2]
Tohmajärveläinen Räty kärsi urheilu-urallaan useista loukkaantumisista. Hän työskenteli Niiralan tullissa ja jäi toimestaan selkävaivojen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2013[3]. Urheilu-uransa jälkeen Räty on valmentanut muun muassa keihäänheittäjä Oona Sormusta.
Rädylle myönnettiin kesäkuussa 2016 valtion urheilijaeläke.[4]
Kuuluisia kertomuksia voimista
Seppo Rädyn voimista on lukuisia tarinoita, joiden todenperäisyyttä on arvailtu vuosikymmeniä. Hänen voimatasonsa oli ratkaisevassa roolissa keihäänheiton saralla, eikä hänen vertaistaan mitä ilmeisimmin ole ollut olemassa. Todennettuja tuloksia ja tarinoita on kuitenkin olemassa, hänen henkilöitymisensä voimaheittäjänä on tunnettu varsin kauan. Myös muitakin vartalotyyppejä ja ominaispiirteitä on keihäänheittäjillä. Yksi Seppo Rädyn ominaisuuksista on saanut vähiten julkisuutta, hänellä on massaa keihäänheitossa vetohetken taakse. Tämä on yksi hänen ominaisuuksistaan yhdistettynä voimantuottoon tekee hänestä juuri erityisesti voimaheittäjän. Kuortaneen urheiluopiston rehtori Tapio Korjus on tuonut tämän korostuen esille.[5]
Rooman MM-kilpailuista vuodelta 1987 löytyy nostettu tilastotulos 100-kiloisissa, 307,5 kg (142,5 kg + 165 kg) tempaus ja työntö.
Kimmo Kinnunen muistelee Tuhansien heittojen tarina -dokumentissa mm. "Seppo nosti tempauksella ensin 90 kg ilmaan, laskien niskan kautta selänpuolelle itsensä yli kantapäille asti ja nosti takaisin. Koko sali hiljeni puoleksi minuutiksi ja Seppo lähti kassinsa kanssa".[6] Seppo kertoo samaisessa ohjelmassa kyykkytuloksen olleen 295 kg ja niskan takaa ylös suorille käsille 190 kg.[7] Rädyn kerrotaan myös nostaneen noin 200 kg penkkipunnerruksesta aktiiviaikoina, joskin ennätys omien puheiden mukaan 215 kg ja ns. persevipillä 227,5 kg. Vuonna 2014 on noussut 200 kg.[8]
Urheiluliiton lajivalmentajana toiminut Kari Ihalainen muisteli Stuttgartin vuoden 1993 MM-kisoja. Seppo nosti puolikyykystä 400 kiloa.[9]
Eino Maksimaisen arkistosta löytyi treenituloksista paperi, jonka mukaan takakyykky 270 kiloa, rinnalleveto 172,5 kiloa, työntö 170, tempaus 140 ja neljän kilon kuulan heitto eteenpäin pään yli lähes 23 metriä. Paperissa kirjatut luvut eivät kerro absoluuttisista ennätyksistä. Parhaat nykyiset keihäänheittäjät yltävät Kari Ihalaisen arvion mukaan 30% Sepon tuloksista. Maksimaisen mielestä nykyiset keihäsmiehet eivät selvästikään edusta riittäviä voimatasoja menestyäkseen.[10]
Lukuisista suorituksista, teknisistä harjoituksistaan sekä saavutuksistaan huolimatta Räty ei juniorivuosiensa jälkeen ole venytellyt koskaan.[11]
Sepon kuuluisat selkävaivat huolettavat hänen suojattiaan Oona Sormusta, joka kertoi Sepon vielä kesällä 2017 vetävän maasta 300 kg näytösluontoisesti.[12] Kesäkuussa 2017 Seppo on yhä sanonut nostavansa yli 200 kiloa penkkipunnerruksessa.[13]
Saavutukset
- 1986 EM-Stuttgart: karsiutui (76,00)
- 1987 MM-Rooma: kultaa uuden keihäsmallin SE-tuloksella 83,54
- 1988 Soulin olympiakisat: pronssia tuloksella 83,26
- 1990 EM-Split: viides tuloksella 82,18
- 1991 MM-Tokio: hopeaa tuloksella 88,12
- 1992 Barcelonan olympiakisat: hopeaa tuloksella 86,60
- 1993 MM-Stuttgart: karsiutui (74,30)
- 1994 EM-Helsinki: hopeaa tuloksella 82,90 (vaikean olkapääleikkauksen jälkeen)
- 1995 MM-Göteborg: 11. sija (78,76)
- 1996 Atlantan olympiakisat: pronssia tuloksella 86,98
- 1997 MM-Ateena: karsiutui (77,24)
Ennätykset
- Maailmanennätykset (vuonna 1991 kielletyllä ”rypyläkeihäällä”) 91,98 (1991) ja 96,96 (1991)
- Suomen ennätykset 80,54 (1987), 83,54 (1987), 86,92 (1990) ja 90,60 (1992). Kielletyllä ”rypyläkeihäällä” 91,98 (1991) ja 96,96 (1991)[14]
Muuta mainittavaa
Seppo Rädyn kolmen käytössä olleiden keihäsmallien ennätysten yhteismitta on 273,28 metriä (96,96 – 90,60 – 85,72). Rätyä paremmin ovat heittäneet vain Jan Železný (277,90 metriä) ja Tom Petranoff (276,28 metriä)
Parhaat tulokset ”rypyläkeihäällä”
- 10 parhaan tuloksen keskiarvo 89,88
- 96,96 (1) Punkalaidun 2.6.1991
- 91,98 (1) Shizuoka 06.5.1991
- 89,64 (1) Elimäki 09.6.1991
- 89,62 (1) Helsinki 27.6.1991
- 89,36 (1) Tukholma 03.8.1991
- 88,78 (1) Tampere 17.6.1991
- 88,66 (1) Tukholma 3.7.1991
- 88,34 (1) Helsinki 29.7.1991
- 88,12 (2) Tokio 26.8.1991
- 87,34 (q) Tokio 25.8.1991
Parhaat tulokset nykykeihäällä
- 10 parhaan tuloksen keskiarvo 87,77
- 90,60 (1) Nurmijärvi 20.7.1992
- 89,00 (1) Helsinki 29.8.1992
- 88,36 (2) Tokio 19.9.1992
- 87,68 (1) Lapua 23.7.1995
- 87,12 (1) Helsinki 30.6.1992
- 87,06 (1) Nurmijärvi 4.6.1995
- 87,04 (1) Sheffield 14.8.1992
- 86,98 (3) Atlanta 3.8.1996
- 86,92 (1) Oulu 5.8.1990
- 86,80 (1) Pyhäselkä 5.9.1992
Kausien parhaat heitot
- 1984 82,60 Joensuu 12.7. vanha keihäsmalli
- 1985 85,72 Pihtipudas 21.7. vanha keihäsmalli
- 1986 81,72 Parkano 11.5.
- 1987 83,54 Rooma 30.8.
- 1988 83,26 Soul 25.9.
- 1989 83,92 Parikkala 4.6.
- 1990 86,92 Oulu 5.8.
- 1991 96,96 Punkalaidun 2.6. ("rypyläkeihäs")
- 1992 90,60 Nurmijärvi 20.7.
- 1993 85,68 Mikkeli 1.8.
- 1994 85,22 Lappeenranta 26.7.
- 1995 87,68 Lapua 23.7.
- 1996 86,98 Atlanta 3.8.
- 1997 82,22 Lappeenranta 20.7.
- 1998 75,14 Soini 24.5.
- 1999 79,47 Tukholma 20.7.
Tunnustukset
Lähteet
Aiheesta muualla
