Vivancon tarkka syntymäaika on tuntematon eikä hänen perheestään ole tietoa lukuun ottamatta Gabriel-nimistä veljeä, joka myös oli pappi. Vivanco opiskeli ilmeisesti Ávilan katedraalissa, kun siellä toimivat kuoromestarin (maestro de capilla) asemassa Bernardino de Ribera vuosina 1559–1563, Juan Navarro 1564–1566 ja Hernando de Isasi 1567–1587. Vuonna 1573 Vivanco lähti Ávilasta Kataloniaan, jossa hän sai Lleidasta katedraalin kuoromestarin viran Cristóbal Tellesin seuraajana. Hän vastasi sekä polyfonisesta kirkkomusiikista että kuoropoikien koulutuksesta ja sävelsi teoksia eri tapahtumiin. Lleidassa Vivanco työskenteli vuoteen 1576 saakka. Vuonna 1577 hän asettui Segoviaan, jossa vietti seuraavat kymmenen vuotta. Hän pääsi diakoniksi ja sai pappisvihkimyksen.[1]
Heinäkuussa 1587 Vivanco lähti takaisin Ávilan katedraaliin, joka oli merkittävä aikansa espanjalaisen musiikin keskus. Vuoden 1588 hän lähti Sevillaan, josta hän ei kuitenkaan ottanut vastaan tarjolla ollutta virkaa. Hän palasi Ávilaan kevään 1588 aikana, ja hänen virkansa jatkuminen siellä vahvistettiin 29. huhtikuuta 1588. Vivanco matkusti Ávilasta useaan otteeseen pois eri syistä, kuten etsimään uusia laulajia katedraaliin. Vuonna 1602 hän jätti tehtävänsä Ávilassa ja lähti Salamancaan, jossa toimi sekä katedraalin kuoromestarina että vuodesta 1603 Salamancan yliopiston musiikkiprofessorina. Muodollisesti Vivanco toimi viroissaan sekä katedraalissa että yliopistossa kuolemaansa (1622) saakka, mutta jo tammikuusta 1621 Vivancon tehtävistä vastasi käytännössä Roque Martínez Vivancon korkean iän ja hauraan terveydentilan johdosta. Virallisesti Martínez astui Vivancon seuraajaksi tämän kuoltua.[1]
Vivancon teoksia julkaisi painettuina antwerpeniläinen kustantaja Artus Taberniel (Arthur Tavernier). Julkaistujen kolmen kirjan oletetaan pitävän sisällään säveltäjän itsensä valitsemia hänen parhaina pitämiään teoksia vuosikymmenten vaarelta. Vivanco jatkoi tekniikallaan polyfonian mestareiden Cristóbal de Moralesin ja Francisco Guerreron perinteitä. Hän sävelsi musiikkia latinankielisen kirkkomusiikin eri muodoissa eikä osoittanut kiinnostusta maallista musiikkia kohtaan. Tämän suuntauksen Vivanco jakoi tunnetumman aikalaisensa Tomás Luis de Victorian kanssa. Vivancon tuotantoon kuuluu muun muassa messuja, magnificateja ja motetteja.[1] Hänen sävellyksiään on levytetty sellaisille levymerkeille kuin Hyperion Recordsille.[2]
Julkaisut
Liber magnificarum Sebastiani de Vivanco abulensis in summo templo salmanticensi portionarii, et a musicis praefecti: in eiusdem urbis academia artium et philosopiae magistri, ac primariam musices cathedram moderantis (1607)[1]
