Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
Savakoita muutti Inkerinmaalle 1600-luvulla ruotsalaisvallan aikana lähinnä Savosta, Jääsken ja Lappeen kihlakunnista sekä Karjalankannaksen itäosasta, kun taas äyrämöiset olivat tulleet Karjalankannaksen länsiosasta, Äyräpään kihlakunnasta.
Savakot poikkesivat äyrämöisistä lähinnä savakkomurteen ja naisten pukeutumisen suhteen. Inkerissä savakkomiesten pukeutuminen ei juurikaan eronnut venäläisestä. Suomalaiset kielentutkijat ja kansanperinteen kerääjät ovat kuvanneet savakoita herkemmiksi omaksumaan uusia tapoja ja vaikutteita kuin konservatiivisia ja hitaita äyrämöisiä. Läntisimmässä Inkerissä, Kosemkinan seurakunnassa, jakoa äyrämöisten ja savakoiden välillä ei tunnettu. Viipurin läänissä kansanomainen jako savakoihin ja äyrämöisiin rajoittui Äyräpään kihlakuntaan eli Länsi- ja Keski-Kannakselle.
1900-luvulle tultaessa savakkojen ja äyrämöisten väliset kulttuuriset erot olivat hioutuneet miltei kokonaan pois niin Suomen kuin Venäjänkin puolella rajaa. Murre-erot ovat sitä vastoin olleet paljon pitempään havaittavissa.
