Sand Creekin verilöyly oli 29. marraskuuta 1864 tapahtunut joukkomurha, jossa 700 sotilasta, joista enemmistö oli Coloradon osavaltion miliisejä, hyökkäsi intiaanien leirikunnan kimppuun Sand Creekin luona tappaen 150 cheyenneä ja arapahoa. Hyökkääjät tappoivat enimmäkseen vanhuksia, naisia ja lapsia[1], sillä leirin miehistä suurin osa oli metsästysretkellä.lähde?
Taustaa
Coloradosta oli löytynyt kultaa, mikä houkutti alueelle uudisasukkaita. Cheyenneille oli osoitettu asuma-alueeksi Sand Creekin reservaatti. Sen alueella oli huonosti riistaa, ja cheyennet hankkivat ravintoa salametsästämällä reservaatin ulkopuolella ja varastamalla uudisasukkailta. Kuvernööri lähetti sotilaat reservaattiin vaientamaan intiaanit.[2][1]
Hyökkäys
Nähdessään eversti John Chivingtonin joukkojen saapuvan, cheyenne-päällikkö Musta Kattila nosti sekä Amerikan lipun että valkoisen rauhanlipun tiipiinsä päälle rauhan merkiksi. Chivington ei kiinnittänyt huomiota rauhan eleeseen, vaan komensi joukkonsa hyökkäykseen. Sotilaat alkoivat rynnäköidä leiriin tappaen armottomasti niin miehet, naiset kuin lapsetkin. Pieni joukko intiaanisotureita onnistui järjestämään sen verran vastarintaa, että jonkin verran leirin jäseniä, joukossa myös Musta Kattila, onnistui pakenemaan virran ylitse. Monet pakoon päässeistä liittyivät koirasotilaisiin.[1]
Lopputulos
Hyökkäyksen jälkeen maassa makasi 150 kuollutta intiaania, joista suurin osa oli vanhuksia, naisia ja lapsia. Hyökkääjistä kaatui 9-10 miestä, ja lisäksi noin 30 loukkaantui.
Chivingtonin joukkoja juhlittiin aluksi sankareina, kun he ylpeinä esittelivät päänahkoja. Totuuden paljastuttua Chivingtonin ura päättyi.[1]
Elokuvissa
Verilöylystä vuonna 2006 tehty dokumentti on voittanut monia palkintoja.[3] Sand Creekin verilöytly esiintyy myös draamaelokuvissa Pieni suuri mies (1970)[4]
ja Soldier Blue (1970).[5]
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
