Salviat (Salvia) on huulikukkaiskasveihin kuuluva kasvien suku, johon kuuluu hieman yli tuhat lajia.[1] Tunnetuin salvialajeista lienee maustekasvina käytetty ryytisalvia (Salvia officinalis).[2] Salvian nimi on peräisin latinan sanasta salvare ’parantaa’, ja salvialla uskotaan olevan monia parantavia ominaisuuksia.[3]
Salviat ovat monivuotisia ja isohkoja ruohoja. Varret ovat nelisärmäisiä. Vastakkain olevat lehdet ovat saha- tai nyhälaitaisia. Kukinnot sijaitsevat latvassa ja ovat tähkämäisiä, tiheiden lehtihankaisten viuhkojen eli valekiehkuroiden muodostamia rykelmiä. Kaksihuulisissa kukissa on kaksi hedettä, kaksi vähemmän kuin huulikukkaiskasveilla yleensä.[2][4]
Levinneisyys
Euroopassa salvialajeja kasvaa luonnonvaraisena maanosan etelä- ja keskiosissa. Pohjoisemmas ne ovat levinneet ihmisen toiminnan seurauksena.[5]Suomessa luonnonvaraisia salvialajeja on tavattu kaikkiaan viisi, mutta ne kaikki ovat tulokaslajeja.[6][7]
Käyttö
Useimpia viljeltyjä salvioita käytetään yksi-, kaksi- tai monivuotisina koristekasveina, maustekasveina ja lääkekasveina. Päihteenä käytetty salvia on mazatecinsalvia (Salvia divinorum).
Lajeja
Pohjoismaissa ja osin myös Suomessa tavataan tulokaslajina tai villiintyneenä ainakin seuraavia salvialajeja:[5][8]
Salvia yangii (syn. Perovskia atriplicifolia) – sulkapiiska
Lähteet
Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Suuri Pohjolan kasvio. Toim. Mossberg Bo & Stenberg Lennart. Suom. Seppo Vuokko & Henry Väre. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2005 (2003).
Viitteet
↑ abGovaerts, R. et al.: Salvia L.Plants of the World Online. 2023. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 1.7.2023. (englanniksi)