Hyppyrimäkien kriittiset pisteet ovat nykyään K116 metriä HS130 metriä, K90 metriä HS100 metriä ja K64 metriä HS70 metriä. Lisäksi Lahden urheilukeskuksen alueella sijaitsevat Karpalon hyppyrimäet, joiden kriittiset pisteet ovat K38 metriä, K25 metriä, K15 metriä, K8 metriä ja K6 metriä.
Suurmäen tornissa on kesäisin yleisölle avoin näköalapaikka[6] ja alastulorinteen notkossa toimii kesäisin Lahden maauimala. Lahden Salpausselkä sijaitsee uloimmalla kolmesta geologisesta salpausselkämuodostelmasta.
Vuonna 1922 ensimmäisiä Salpausselän kisoja varten rakennettiin K40-hyppyrimäki hyödyntäen mäenrinteen viereistä suppaa[7][8]. Siitä hyppyrimäestä hypättiin vuoden 1926 MM-kilpailut. Hyppyrimäkeä suurennettiin vuonna 1931 mahdollistamaan 50 metrin hypyt.
Seuraavia vuoden 1938 MM-kilpailuita varten rakennettiin uusi K62,5-hyppyrimäki, katsomo suurennettiin ja mäkihyppykilpailua seurasi 60 000 katsojaa. Seuraava remontti oli vuonna 1957 vuoden 1958 MM-kilpailuita varten.
Vuonna 1964 Salpausselän kisojen yhteydessä järjestettiin ensimmäinen mäkihypyn joukkuekilpailu, jonka voitti Itä-Saksan joukkue. Samana vuonna rakennettiin uusi K73-suurmäki, jota remontoitiin vielä vuonna 1971. Tämä puinen Vanha Salpausselkä -hyppyrimäki purettiin vuonna 1976.
Vuonna 1970 alkoi kokonaan uuden kolmen hyppyrimäen muodostaman mäkihyppystadionin rakentaminen nykyiselle paikalleen. Ensimmäisenä niistä rakennettiin korkein, Lahden suurmäki, korvaamaan entistä hiihtostadionille ulottunutta puista suurmäkeä. Betoninen suurmäki valmistui vuonna 1972. Se sai Vuoden betonirakenteen palkinnon 1971. Suurmäen suunnittelivat arkkitehdit Sulo Järvinen ja Erik Liljeblad,[9] sekä DI Pertti Piirta.[10] Keskimmäinen, Lahden normaalimäki, rakennettiin vuonna 1976 ja keskimäki rakennettiin vuonna 1977.
Uuden mäkihyppystadionin avajaisia vietettiin vuonna 1977 ja seuraavana vuonna järjestettiin MM-kilpailut. MM-kilpailuissa K-pisteet sijaitsivat 113 metrissä ja 88 metrissä. Mäkihypyn maailmancupin alusta alkaen Salpausselällä on hypätty vuosittain maailmancupin osakilpailuita, poikkeuksena MM-kilpailu vuodet. Vuonna 1987 hyppyrimäet remontoitiin vuoden 1989 MM-kilpailuita varten K114 ja K90 kokoisiksi ja keskimäen alastulorinteeseen asennettiin muovitus. Vuoden 2001 MM-kilpailuita silmälläpitäen vuonna 1997 suurmäen alastulorinteeseen asennettiin muovitus ja K-piste siirrettiin 116 metriin ja vuonna 1999 myös normaalimäkeä remontoitiin.
Vuoden 2017 MM-kilpailuita varten suur- ja normaalimäki remontoitiin nykyajan vaatimuksien tasolle. Keskimmäisen hyppyrimäen, eli normaalimäen, saneeraus alkoi keväällä 2013 ja ensimmäiset hypyt hypättiin 4. joulukuuta 2013.[11] Saneerauksen yhteydessä muun muassa rakennettiin nykyvaatimuksien mukaisesti torniin hissi ja hyppääjälämpiö, sekä loivennettiin vauhtimäkeä ja alastulorinnettä, jonka seurauksena HS-piste siirtyi 97 metristä 100 metriin.[12] Suurmäen saneeraus alkoi toukokuussa 2015 ja se valmistui joulukuussa 2015, myös tuomaritorni uusittiin saneerauksen yhteydessä.[13] Saneerauksien yhteydessä rakennettiin myös jäädytettävät jäälatu-urat ja uusittiin alastulorinteiden muovitukset.[12][13] Lahdessa järjestettiin vuonna 2019 hiihdon nuorten MM-kilpailut ja 2022 Euroopan nuorten talviolympiafestivaalit, joiden mäkihyppykilpailut järjestettiin normaalimäessä.
MM-kilpailuissa 1978 suurmäen maailmanmestaruuden voitti suomalainen Tapio Räisänen ja normaalimäen maailmanmestaruuden voitti itäsaksalainen Matthias Buse.
MM-kilpailuissa 2017 suurmäen maailmanmestaruuden voitti itävaltalainen Stefan Kraft, suurmäen joukkuekilpailun voitti Puola joukkueella Piotr Żyła, Dawid Kubacki, Maciej Kot ja Kamil Stoch, miesten normaalimäen maailmanmestaruuden voitti itävaltalainen Stefan Kraft, naisten normaalimäen maailmanmestaruuden voitti saksalainen Carina Vogt ja normaalimäen sekajoukkuekilpailun voitti Saksa joukkueella Carina Vogt, Markus Eisenbichler, Svenja Würth ja Andreas Wellinger.
Euroopan nuorten talviolympiafestivaaleissa 2022 miesten kilpailun voitti itävaltalainen Jonas Schuster ja naisten kilpailun voitti slovenialainen Nika Prevc.
Karpalon hyppyrimäet (K38, K25, K15, K6 HS7) ovat junioreiden harjoitusmäkiä, kaikissa mäissä on muovitus. Lisäksi K15-mäen vieressä sijaitsi K8-luonnonmäki, joka on purettu.
Historia
Karpalon hyppyrimäki rakennettiin vuonna 1938, K-piste sijaitsi 40 metrissä. Sitä remontoitiin vuonna 1948 ja siihen tehtiin tuolloin kesäharjoittelun mahdollistava alastulorinne ja vauhtimäki, ensimmäiset hypyt suoritettiin 19. syyskuuta 1948, alastulorinteen muovitus keksittiin vasta vuonna 1954[27][28]. Helmikuussa 1949 siinä järjestettiin Salpausselän kisojen mäkihyppykilpailu, jolloin norjalainen Svein Lien hyppäsi mäkiennätykseksi 46,5 metriä.
Vuonna 1967 K40-hyppyrimäki purettiin uuden mäkihyppystadionin tieltä ja se korvattiin kahdella pienemmällä hyppyrimäellä, joiden K-pisteet sijaitsivat 35 ja 25 metrissä. Vuonna 1991 ne remontoitiin, jolloin rakennettiin myös K15- ja K8-hyppyrimäet.
Mäkiennätykset
K38-mäen mäkiennätyksen 39,5 metriä ovat hypänneet Sami Niemi 13. tammikuuta 2002 Minisalpausselkäkilpailussa[23] ja Aapo Komonen 4. maaliskuuta 2023 yhdistetyn Hopeasompa-kilpailussa.[29] Naisten mäkiennätyksen 38,0 metriä on hypännyt Alva Thors 20. tammikuuta 2018 Minisalpausselkäkilpailussa.[30] Kesämäkiennätyksen 40,5 metriä on hypännyt Aleksi Lappi 3. syyskuuta 2023 Leevi Mutru Cupissa.[31] Naisten kesämäkiennätyksen 38,0 metriä on hypännyt Emilia Vidgren 20. elokuuta 2022 Leevi Mutru Cupissa.[32]
K25-mäen mäkiennätyksen 24,5 metriä ovat hypänneet Tuomas Kinnunen 17. tammikuuta 2015 Minisalpausselkäkilpailussa[33] ja Aleksi Lappi 15. tammikuuta 2022 Junioricupissa.[34] Naisten mäkiennätyksen 23,5 metriä on hypännyt Alva Thors 14. tammikuuta 2017 Minisalpausselkäkilpailussa.[35] Kesämäkiennätyksen 26,0 metriä on hypännyt Aleksi Lappi 7. elokuuta 2022 Leevi Mutru Cupissa.[36] Naisten kesämäkiennätyksen 22,0 metriä ovat hypänneet Emilia Vidgren 22. heinäkuuta ja kaksi kertaa 19. elokuuta 2018 Karpalo Cupissa[37][38] ja Raakel Karhumaa kaksi kertaa 15. elokuuta 2021 Leevi Mutru Cupissa[39] ja 9 lokakuuta 2021 Leevi Mutru Cupissa.[40]
K15-mäen mäkiennätyksen 15,5 metriä ovat hypänneet Eetu-Pekka Heiskanen 13. tammikuuta 2002 Minisalpausselkäkilpailussa[23] ja Aleksi Lappi 15. tammikuuta 2022 Junioricupissa.[41] Naisten mäkiennätyksen 15,5 metriä on hypännyt Emilia Sorvisto 26. tammikuuta 2014 Kansallisessa kilpailussa.[42] Kesämäkiennätyksen 15,5 metriä on hypännyt Aleksi Lappi 12. syyskuuta 2021 Leevi Mutru Cupissa.[43] Naisten kesämäkiennätyksen 14,0 metriä on hypännyt Julia Kykkänen 5. kesäkuuta 2004 Karnevaalikisassa.[44]
K6-mäen mäkiennätyksen 6,0 metriä on hypännyt Aleksanteri Purtsi kaksi kertaa 9. maaliskuuta 2019 Hopeasompakilpailussa.[45] Naisten mäkiennätyksen 5,5 metriä on hypännyt Iida Ylimäki 9. maaliskuuta 2019 Hopeasompakilpailussa.[45] Kesämäkiennätyksen 6,0 metriä on hypännyt Jani Mattila kaksi kertaa 2. heinäkuuta 2017 Leirikilpailussa.[46] Naisten kesämäkiennätyksen 5,0 metriä on hypännyt Neela Komonen 15. elokuuta 2021 Leevi Mutru Cupissa.[47]
