Saksanniemen marssi

Saksanniemen marssi on Saksanniemen järjestyslipuston vaiheista kertova marssilaulu. Senaattori Allan Serlachius perusti Saksanniemen järjestyslipuston vuonna 1917 kouluttamaan Suomeen omia poliisijoukkoja, koska maassa vallitsi sekasorto.^[1][2] Marssissa on kaikkiaan 21 säkeistöä, jotka kuvaavat lipuston vaiheita perustamisesta aina sen muuttamiseen Uudenmaan rakuunarykmentiksi. Marssin sanoittaja ei ole tiedossa, mutta sen säkeistöt viittaavat todellisiin Saksanniemen järjestyslipuston tapahtumiin ja henkilöihin, kuten Hannes Ignatiukseen ja Gaston Ahrenbergiin. Marssin kertosäe on sama kuin tunnetummassa Vöyrin marssissa.

Laulun sanat on tallentanut sotilaskantakorttinsa väliin Saksanniemen järjestyslipustossa palvellut lappajärveläinen Niilo Hyytinen.

Sanat

1. Suomi vuonna seitsentoista järjestyst’ ol’ vailla. Punarosvot ryssän kanssa hääräs kaikkialla. Hei! Saksanniemi, Jääkärijoukko, Lapuan ja Härmän loukko, Vöyri, Kauhava ja muut! 2. Sotakomiteassapa Ignatiuksen ukko päätti panna punaryssäin suut ja kädet lukkoon. Hei ... 3. Suojaks’ armaan isänmaamme kutsui joukot kokoon, ensimmäiset miehet pantiin Saksanniemen joukkoon. Hei .... 4. Ratsumestar’ Ahrenbergi aina meille näytti kuinka kunnon ratsumiesi tehtävänsä täytti. Hei ... 5. Kuokkas-Pekka Saksanniemes’ "reilaan" komenteli Heinström, Vilkman "voltit" meille hiessään opetteli. Hei ... 6. Päivät kaiket äksiisissä pojat hitsin saivat takalistot hieraantui ja hellät oli paikat. Hei ... 7. Kentän yli kiidättäissä kura polvet peitti usein koni ohjaajansa kuravelliin heitti. Hei ...

8. Nahkapojat viikonpäästä näkivät jo unta että saavat kannuksensa ennen ensi lunta. Hei ... 9. Kustassonni hauskapoika lauloi että raikui. Husaarista kertoillessaan kämpän seinät kaikui. Hei ... 10. Hernerokan kokit keitti kovin makeaksi, ilma siitä yöllä tuli hieman sakeaksi. Hei ... 11. Hevosetkin osan saivat apettansa hotki "Griselda" vain yllät puri sekä potki. Hei ... 12. Miekka vyöllä välähteli harmaa oli jakku, päässä meillä komea ol’ kolmikolkka hattu. Hei ... 13. Porvoossa kun käveltiin niin tyttöin’ silmät kiilsi niinkuin miekka terävä se sydäntämme viilsi. Hei ... 14. Aika kului kohta kukin tehtävänsä tiesi: ryssää vastaan taistella kuin oiva ratsumiesi. Hei ...

15. Seitsestoista marraskuuta saimme tulikasteen, tusinalla berdaaneita viittäsataa vastaan. Hei ... 16. Saksanniemest’ lähdettihin päivä oli harmaa mieli oli synkkänä ja maali epävarma. Hei ... 17. Korkein johto Helsingissä olojamme pohti Käsky tuli johtajalle Pohjanmaata kohti. Hei ... .... 18. Lappajärven kirkonkylään meidät majoitettiin siellä vasta kivääreillä joukot aseistettiin. Hei ... 19. Tammisunnuntaina lähtiin vihollista kohti Monen Saksanniemen pojan hurme hangess’ hohti. Hei ... 20. Uudenmaan uljaat rakuunat ne meistä rungon saivat. Kunnialla pojat kesti kaikki sodan vaivat. Hei ... 21. Eläköön siis Saksanniemi, valkoinen sen henki. Eläköhön mielissä se meidän lapsienki’. Hei …

Lähteet

1. Hannes Ignatius & Kaarle Soikkeli, Yleiskuva Suomen vapaussodasta, Otava 1925.
2. Suomen historian pikkujättiläinen. Porvoo-Juva 1987

Aiheesta muualla

• Äänitearkisto (Arkistoitu – Internet Archive)
• Esko Koskela, Saksanniemen Järjestyslipusto, Lappajärven Ratsukoulu, Uudenmaan Rakuunarykmentti. Artikkeli julkaisussa Maanpuolustajain joulu 1969, s. 7-9
• Saksanniemi 1917 -1932. Porvoo 1932. Niilo Hyytinen. Kun Lappajärvestä tuli "Järjestyslipuston" uusi koti.