Saare järv (myös Saarjärv, Saarejärv, Saaremõisa järv)[2] on Virossa Jõgevamaalla Mustveen kunnassa Saarejärven kylässä sijaitseva järvi. Virolaisessa nimistössä mõisa tarkoittaa kartanoa (moisio).[1][2]
Maantietoa
Järvi on kolmion muotoinen ja sen etelärannoilta työntyy etelään kolme lahdelmaa. Järven pinta-ala on 27 hehtaaria ja se on 800 metriä pitkä ja 700 metriä leveä. Se pn matalarantainen metsäjärvi, jonka pohjoispään lahteen ulottuu kahden maatilan pohjoisessa sijaitsevat pellot. Järven luoteisrannat ovat jyrkkärinteiset ja kaakkoisrannat ovat suomaata. Järvi on luodattu. Sen syvyys on 5,6 metriä ja sen keskisyvyydeksi on saatu 4,2 metriä. Lukujen mukaan järvi on melko tasapohjainen. Järven tilavuudeksi on arvioitu 0,00113 kuutiokilometriä eli 1,13 miljoonaa kuutiometriä. Se on laskettu kertomalla järven pinta-ala sen keskisyvyydellä [a]. Järven rantaviivan pituus on 2,8 kilometriä ja se on pohjoisrantojen peltoja ja lounaisrantojen suoreunaa lukuun ottamatta metsämaata. Saare järven peltoaukeat sijaitsevat pohjoisessa olevalla ylängöllä.[1][2][b]
Historiaa
Järvi on piirretty vanhoissa 1900-luvun alun kartoissa varsin erilaisena kuin se on nyyään. Järvellä on niissä pitkä ja käyrä lahti, joka muistuttaa nykyistä järven kaakkoispäästä alkavaa suota. Kaakkoispään lahteen on nykykarttoihin kirjoitettu Mädäjärv, joka voi viitata järvenlaskussa pinnalle nousseen pohjan mudanhajuun. Saman kartan mukaan järven luonnollinen laskupuro olisi lähtenyt kadonnen lahden pohjukasta. Järven pohjoispuolellakin näyttäisi vanhoissa kartoissa olevan pieni kadonnut lampi, jonka paikalla on nykyään myös suota.[3]
Toisessa lähteessä mainitaan edellä kuvatun lahden väliin jäävästä niemestä, että se on aikoinaan ollut saari ja mistä johtuisi Lustsaaren nimikin. Siitä on päätelty, että järven nimi Saare järv johtuisi siinä olleesta suuresta saaresta. Se tosin edellyttää kahta järvenlaskua, sillä välivaiheesta on ehditty piirtää kartta, jossa Lustsaar on niemenä. Koillisrannassa on tuolloin sijainnut asunto, joka on kuulunut metsänvartijalle.[4]
Järven luokittelu ja luontoarvoja
Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 3) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa lämpötilakerrostuu (vir. keskmise karedusega kihistunud veega järv). Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti sekä kovavetiseksi järveksi että eutrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline eutroofne tai kalgiveeline rohketoiteline, KE). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on keskikorkea tai korkea ja se on rehevöitynyt.[2]
Järven rannat ovat hiekkamaata pohjoisessa ja lännessä. Metsänvartijan asunnolla on hyvä uimaranta. Järvestä virtaa laskuojaan vettä enimmäkseen keväisin korkeanveden aikana. Järven vesi vaihtuu noin kaksi kertaa vuodessa eli sen viipymä on 6 kuukautta. Vedenväri on keltaista tai vihertävän keltaista ja näkösyvyys on 1,1–1,3 metriä. Järveen syntyy säännöllisesti kesäisin ja talvisin lämpötilakerrostumat. Vuonna 1951 kartoitettiin vesikasvillisuus ja silloin löytyi 25 vesikasvilajia. Järveä pidetään erityisen kauniina. Järvessä esiintyy runsaasti lahnaa, särkeä ja sorvaa. Lisäksi siinä elää hauki, pasuri, suutari, ruutana ja kiiski. Harvinaisempia lajeja ovat rantanuoliainen ja mutakala.[4]
Vesistösuhteita
Järvi kuuluu Kullavere jõen valuma-alueeseen, sillä se sijaitsee sen sivuhaaran Kääpa jõen oman sivuhaaran Uhmardu jõen valuma-alueella. Järveen tulee neljä metsä-, suo- ja pelto-ojaa, joista Saare kraavi on huomattavin. Järven valuma-alueen laajuus on 8,5 neliökilometriä. Sen laskuoja on Pürtuküla kraavi (Saarejärve kraav), joka alkaa luontaisena suo-ojana järven lounaisrannasta ja muuttuu alempana suoraan kaivetuksi ojaksi. Se yhtyy ensin Uhmardu jõgeen, joka laskee lopuksi Papijärveen ja Jõemõisa järveen. Sieltä Kääpa jõgi jatkaa eteenpäin ja yhtyy Kullavere jõgeen 14 kilometrin päässä koillisessa ja kuusi kilometriä ennen sen joensuuta vedet hulahtavat Peipsijärven pohjoisosan länsirantaan. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[1][b]
Huomautuksia
- ↑ a b Järven tilavuus on laskettu kertomalla järven pinta-ala sen keskisyvyydellä. Tämä ei ole viranomaisten määrittämä arvo!
- ↑ a b Kohteen ympäristön kasvillisuutta, asutusta ja nimistöä on tarkistettu Internetin Google-, Bing- tai Yandex-karttapalvelusta käyttäen järven koordinaatteja.
Lähteet
Aiheesta muualla
