Saab 105 |
Kuvassa Ruotsin ilmavoimien Flygvapnetin Saab J-105. |
Tyyppi |
suihkukoulutuskone, valokuvaus ja tiedustelu, rynnäköinti |
Alkuperämaa |
Ruotsi |
Valmistaja |
Saab |
Ensilento |
29. kesäkuuta 1963 |
Esitelty |
1967 |
Poistettu käytöstä |
valmistus päättynyt 1972 |
Tila |
käytössä |
Pääkäyttäjät |
Ruotsi ja Itävalta |
Valmistusmäärä |
190+ (40 koneyksilöä Itävaltaan) |
Muunnelmat |
Saab SK 60 A-E, Saab 105Ö |
Infobox OK |
Saab 105 on ruotsalaisen SAABin vuonna 1967 markkinoille tuoma suihkuharjoituslentokone. Ensilento tapahtui 29. kesäkuuta 1963.[1] Toissijaisesti tätä konetyyppiä kyettiin käyttämään rynnäköintitehtävissä.[2] Ruotsin ilmavoimissa se korvasi De Havilland Vampiren tyyppinimellä SK 60. Sitä myös vietiin Itävaltaan.[3] Kone sai lempinimen Myrsloken (suom. Muurahaiskarhu).[2]
Ulkonaisilta piirteiltään konetyyppi on melkoisen helppo tunnistettava. Siinä on niin kutsuttu kuplakuomuinen ja rinnakkain istuttava ohjaamo (vrt. DH.115 Trainer), sekä loivasti nuolimuotoiset siivet ylätasoisesti. Peräsin on T-mallinen peräsin. Volvon lisenssillä valmistamia Turbomeca Aubisque- RM9 suihkumoottoreita on kaksi, ja ne sijaitsevat siipien alla molemmin puolin. Kone kykenee kantamaan ulkopuolista rakettiaseistusta, taikka tykkipodeja sekä ohjuksia ja pommeja enintään 700–750 kg 6:ssa pylonissa eli ripustuspisteessä.[4]
Ruotsin ilmavoimat tilasi kaikkiaan 150 kappaletta Saab 105-koneita eri versioina. Itävallan ilmavoimat tilasi 40 konetta, jotka olivat tyyppiä Saab 105Ö. Ne olivat moottoreiltaan tehokkaampia ja nopeampia kuin SK 60 -tyypin koneet olivat.[5] Saab 105 oli ehdolla Suomen Ilmavoimien uudeksi suihkuharjoituskoneeksi Fouga Magisterin jälkeen, ja se tulikin valituksi neljän parhaan joukkoon. Muut kaksi tyyppiä olivat Dassault/Dornier Alpha Jet ja tšekkiläinen Aero L-39 Albatros. Italialainen Aermacchi hMB-339 tuli varsinaisen 1975 avatun kilpailun ulkopuolelta, Aermacchi-tehtaan tarjoamana.[6] Konetyyppiä pidettiin kuitenkin jonkin verran hitaana (max. nop. 770 km/h, Turbomeca Aubisque-moottorein)[2] ja vanhentuneena, etenkin brittiläiseen BAe Hawkiin nähden.[7] Hawk tuli valituksi.
Ruotsin omat Sk 60 -koneet kävivät läpi laajan saneerausohjelman eli ajanmukaistamisen vuonna 1993. Ne ovat silti tulossa kohti pitkän palvelusuransa päätöstä piakkoin, sillä lentokäyttöikä loppuu niiltä pian.milloin?lähde?
Versiot
- Saab 105 : Prototyyppi
- SK 60A: Koulukone
- SK 60B: Rynnäkkökoneversio
- SK 60C: Rynnäkkötiedustelukone
- SK 60D: 4-paikkainen yhteyskone; 1970-luvun puolivälissä 10 SK 60A:ta muutettiin 4-paikkaisiksi
- SK 60E: 4-paikkainen Ruotsin ilmavoimien koulukone, jolla annettiin konversiokoulutusta liikennelentäjiksi siirtyville, joka viittaa lentäjien määrän tarkoitukselliseen vähentämiseen jossain vaiheessa
- SK 60W: Vuonna 1993 valmistunut modernisoitu SK 60, ensilento elokuussa 1995. 115 konetta konvertoitiin 1990-luvulla mm. Saabin tuloksen ja työllisyyden ylläpitämiseksi
- Saab 105XT: Vientiesittelymalli, paranneltu versio SK 60B:stä
- Saab 105D: Liikelentoversio - vain tutkielma.
- Saab 105G: Prototyyppi
- Saab 105H: Sveitsin ilmavoimille tarjottu versio, ei valmistusta
- Saab 105Ö: Saab 105XT:n muunnelma jota toimitettiin Itävallan ilmavoimille 1970-luvun alussa
- Saab 105S: 1970-luvun puolivälissä Saabin Suomen ilmavoimille tarjoama versio. Ei valmistusta
Tekniset tiedot
Lähde: [8]
Yleiset ominaisuudet
- Miehistö: 2–4 (koneversiosta riippuen, 4 on enimmäismäärä)
- Pituus: &&&&&&&&&&&&&010.050000010,50 m
- Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&&09.05000009,50 m
- Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&02.07000002,70 m
- Siipipinta-ala: &&&&&&&&&&&&&016.030000016,30 m²
- Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&&02510.&&&&002 510 kg
- Suurin lentoonlähtöpaino: &&&&&&&&&&&04050.&&&&004 050 kg
- Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002 × Turbomeca Aubisque -suihkumoottoria; &&&&&&&&&&&&&&06.09000006,9 kN per moottori
Suoritusarvot
- Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&&0770.&&&&00770 km/h (Aubisque-moottorein)
- Lentomatka: &&&&&&&&&&&01400.&&&&001 400 km
- Lakikorkeus: &&&&&&&&&&013500.&&&&0013 500 m
Aseistus
- 6 × ripustuspistettä koneen ulkopuoliselle aseistukselle, max. 700 kg. Voidaan käyttää rypälepommeja, 12 × 135 mm raketteja, rakettikasetteja ja ohjuksia kuten Saab Rb05.
Lähteet
- Ericson, Stig & Karlström, Björn: Lentokoneet Tietohyrrä 4', suom. Kai R. Lehtonen. Helsinki: WSOY 1970
- Sharpe, Michael: Attack and interceptor jets. Kent: Amber books, 2002. ISBN 1-84013-335-X. (s. 257) (englanniksi)
- Mitä-Missä-Milloin 1978. Otava, Helsinki, 1977 ISBN 951-1-04521-0
Viitteet
Aiheesta muualla