PROFILBARU.COM

SLACin 3,2 km pitkä lineaarinen hiukkaskiihdytin on rakennettu 10 metriä maan alle

SLAC National Accelerator Laboratory on vuonna 1962 perustettu Stanfordin yliopiston yhteydessä toimiva hiukkaskiihdytinlaboratorio Kaliforniassa Yhdysvalloissa. SLAC keskittyy muun muassa alkeishiukkasten kokeelliseen ja teoreettiseen tutkimukseen sekä tuottaa röntgensäteilyä synkrotroni- ja vapaalelektronilaser-lähteillään materiaalitutkimuksen tarpeisiin.^[1]

SLACin joulukuussa 1991 avattu WWW-sivusto oli ensimmäinen Pohjois-Amerikassa.^[2]

Laitteisto

SLACiin on rakennettu 10 metriä maan alle 3,2 km pitkä lineaarinen kiihdytin SLC, joka saatiin valmiiksi vuonna 1989. Kiihdytinputki koostuu kuparilevyistä ja -sylintereistä, joissa kiihdytetään elektroneita ja positroneita klystroneista tulevien korkeaenergiaisten mikroaaltojen avulla.^[3] Kiihdytin pystyy tuottamaa elektroni- ja positronisuihkuja 50 GeV:n suihkuenergioilla.^[4] SLC:llä on tuotettu korkeaenergiaisessa elektroni-positroni-törmäytyksessä Z⁰-mittabosoneita.^[5] Nykyään SLC:tä käytetään PEP-II:n esikiihdyttimenä. Kolmasosa alkuperäisestä lineaarikiihdyttimestä mahdollistaa röntgensäteilyä tuottavan vapaaelektronilaser Linac Coherent Light Sourcen (LCLS) toiminnan.^[6]

SLACiin on rakennettu myös kaksi ympyränmuotoista törmäytintä, 1970-luvulla valmistunut SPEAR ja 1980-luvulla valmistunut PEP, joka on ympärysmitaltaan 2,2 km. PEP:iä on uudistettu siten, että se koostuu nykyään hiukkasia eri energioilla kiihdyttävästä kahdesta renkaasta ja kiihdytin uudelleennimettiin PEP-II:ksi.^[7]

Lähteet

↑ Scientific program 3. lokakuuta 2014. SLAC. Viitattu 3. lokakuuta 2014. (englanniksi)
↑ https://www6.slac.stanford.edu/news/2014-10-29-earliest-websites-reappear-stanford-wayback.aspx
↑ Electrons are Accelerated in a Copper Structure SLAC. (englanniksi)^{[vanhentunut linkki]}
↑ SLAC Linear Collider (SLC) SLAC. Arkistoitu 26.10.2011. (englanniksi)
↑ Yajnik, Juhi: logbook: first Z at SLC Symmetry Magazine. (englanniksi)
↑ New Era of Research Begins as World's First Hard X-ray Laser Achieves "First Light" (Lehdistötiedote) 21.4.2009. SLAC National Accelerator Laboratory. Viitattu 3. lokakuuta 2014. (englanniksi)
↑ Positron Electron Project (PEP) SLAC. Arkistoitu 12.10.2008. (englanniksi)

Aiheesta muualla

SLAC (englanniksi)

[1] Scientific program 3. lokakuuta 2014. SLAC. Viitattu 3. lokakuuta 2014. (englanniksi)

[2] ttps://www6.slac.stanford.edu/news/2014-10-29-earliest-websites-reappear-stanford-wayback.aspx

[3] Electrons are Accelerated in a Copper Structure SLAC. (englanniksi)^{[vanhentunut linkki]}

[4] SLAC Linear Collider (SLC) SLAC. Arkistoitu 26.10.2011. (englanniksi)

[5] Yajnik, Juhi: logbook: first Z at SLC Symmetry Magazine. (englanniksi)

[6] New Era of Research Begins as World's First Hard X-ray Laser Achieves "First Light" (Lehdistötiedote) 21.4.2009. SLAC National Accelerator Laboratory. Viitattu 3. lokakuuta 2014. (englanniksi)

[7] Positron Electron Project (PEP) SLAC. Arkistoitu 12.10.2008. (englanniksi)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]