KZ VII kehitettiin yhtiön aiemman KZ III:n pohjalta. Pääero edeltäjään on nelipaikkaisen KZ VII:n kaksi uutta matkustajapaikkaa. KZ VII:ssä oli myös edeltäjäänsä parempi näkyvyys ohjaamosta, etenkin taakse.[1][2]
Prototyyppi teki ensilentonsa 11. marraskuuta 1946, ja konetyyppi tuli sarjatuotantoon seuraavana vuonna. Silloin tehtaalla sattui tosin tulipalo, joka tuhosi 22 rakenteilla ollutta konetta. Siviilikäytössä konetyyppiä käytettiin muun muassa koulukoneena ja matkalentokoneena. Tyyppiä myytiin ulkomaille muun muassa Suomeen ja Sveitsiin.[2]
Kymmenen KZ VII -konetta toimitettiin Tanskan kuninkaallisille ilmavoimille, joka käytti koneita lentokoulutukseen vuoteen 1950. Viimeiset koneet poistettiin yhteyslentokäytöstä vuonna 1977. Ilmavoimien koneet oli alkuun varustettu 125 hevosvoiman (93 kW) moottoreilla, jotka vaihdettiin myöhemmin tehokkaampiin 145 hevosvoiman (108 kW) moottoreihin.[2]
KZ VII:n pohjalta kehitettiin vuonna 1951 esitelty, SAI:n viimeiseksi sarjavalmisteiseksi konetyypiksi jäänyt tulenjohtokone KZ X.[3]
Säilyneet koneyksilöt
Tanskan ilmailumuseo sai KZ VII -koneen OY-AAU lahjoituksena Aerodan Aerial -ilmakuvausyrityksen Karl E. Danielsenilta. Kone on ollut pois ilmailumuseon näyttelystä restaurointitöiden vuoksi.[2]