Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä (ruots.Kvinnor utanför Ruokolaks kyrka) on Albert Edelfeltin maalaus vuodelta 1887[1] ja yksi hänen pääteoksistaan.[2] Se on myös tunnetuimpia hänen naturalistisista maalauksistaan, toinen tunnettu on Lapsen ruumissaatto.[3]Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä noudattaa 1800-luvulle ominaista pyrkimystä aidon kansan tunteiden vapaaseen realistiseen kuvaamiseen.[4]
Maalauksessa neljä karjalaisiin kansanpukuihin pukeutunutta talonpoikaisnaista istuu rentoutumassa nurmikolla Ruokolahden kirkon mäellä. Kaksi vasemmanpuoleista naista käy keskustelua, jota oikeanpuoleiset kuuntelevat. Kolmella naisista on valkoiset huivit. Taustalla näkyy lisää naisväkeä.[5]
Edelfelt matkusti vuonna 1887 Itä-Suomessa keräten materiaalia Harper’s New Monthly Magazinen tilaamaan Suomesta kertovaan artikkeliin.[6][7]
Hän vieraili myös Ruokolahdella, jossa hän asui kansanparantaja Elli Jäppisen luona Jäppilänniemen Haapsiissa. Jäppinen auttoi häntä löytämään paikallisia asukkaita maalauksen malleiksi.[8] Edelfelt luonnosteli maalausta Ruokolahden kirkolla heinäkuussa 1887, mutta ei ollut tyytyväinen hahmoihin. Hän teki lopullisen maalauksen loppukesällä kotonaan PorvoonHaikon kartanossa käyttämällä malleina lähiseudun asukkaita, joille hän puki Ruokolahdelta lainaamansa vaatteet.[9][5] Maalauksen hahmoissa lienee sekä ruokolahtelaisten että haikkoolaisten mallien piirteitä, ja siitä on väitetty tunnistetun niin Jäppisen kuin Haikkoon Strömbergin ja Klanginkin vanhat emännät.[9] Toisaalta etualan naisten sanotaan perustuvan haikkoolaisiin malleihin.[5]
Edelfelt tiesi pohjoisten kansankuvausten vetoavan ulkomaisten taiteenostajien alkuperäisyyden kaipuuseen, mutta toisaalta hän suosi malleina uusmaalaisia rannikon ihmisiä ruotsinmielisyytensä vuoksi ja pyrki esittämään heidät mahdollisimman ihanteellisina vastustaakseen epäsuorasti venäläistämispyrkimyksiä.[10]
Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä sai aikanaan kriitikoilta ristiriitaisen vastaanoton. Sitä moitittiin liiallisesta naturalismista ja Suomen kansan ominaispiirteiden kuvaamisesta pahansuovalla tavalla ylevän kuvauksen sijaan.[11]Suomen senaatti osti teoksen valtiolle 4 000 markallaHelsingissä pidetystä näyttelystä vuonna 1888 ja lahjoitti vasta avatulle Ateneumin taidemuseolle. Se kuuluu nykyään kansallisgallerian kokoelmiin.[5][12]
Teoksen muistaminen Ruokolahdella
Ruokolahti-Seura pystytti Ruokolahden kirkon luo Edelfeltin syntymän satavuotismuistoksi vuonna 1954 maalaukselle omistetun kaksiosaisen muistomerkin, jonka ovat suunnitelleet taiteilijat Gerda Qvist ja Erkki Pitkäpaasi. Muistomerkin kivet ovat peräisin Salpalinjan panssariesteestä.[13] Ruokolahdella on vuodesta 1973 valittu joka toinen vuosi Ruokolahden Eukko.[14][15]
