Rudolf (21. elokuuta 1858 Laxenburgin linna, Itävalta – 30. tammikuuta 1889 Mayerling, Itävalta)[1] oli Itävalta-Unkarin arkkiherttua ja kruununprinssi, keisari Frans Joosef I:n ja keisarinna Elisabetin ainoa poika. Hän teki osittain epäselvissä olosuhteissa kaksoisitsemurhan nuoren rakastajattarensa, paronitar Maria Vetseran kanssa Mayerlingin metsästyslinnassa. Mayerlingin murhenäytelmänä tunnettu tapaus herätti kohua ja synnytti monenlaisia salaliittoteorioita, ja sen jälkivaikutukset heikensivät Itävalta-Unkarin kaksoismonarkiaa.
Rudolf oli huolissaan Itävalta-Unkarin sisäisistä kansallisuusristiriidoista ja Itävalta-Unkarin suhteesta muihin vanhoillisiin monarkioihin. Hän kannatti liberaaleja ja kirkonvastaisia aatteita ja joutui siksi ristiriitoihin konservatiivisen isänsä kanssa. Keisari Frans Joosef sulki poikansa poliittisen päätöksenteon ulkopuolelle ja järjesti hänen 10. toukokuuta 1881 solmitun avioliittonsa prinsessa Stephanien, Belgian kuningas Leopold II:n tyttären kanssa. Avioparin ainut lapsi oli tytär Elizabeth Marie, joka sukupuolensa vuoksi ei voinut periä kruunua.[1] Lisäksi avioparin suhteet olivat etäiset ja Rudolf viihtyi paremmin toisten naisten seurassa.
Lokakuussa 1881 Rudolf tutustui radikaaliin lehtimieheen Moritz Szepsiin ja alkoi kirjoitella nimettömiä artikkeleita tämän julkaisemaan Neues Wiener Tagblatt -lehteen. Hän kirjoitti myös kaksi matkakirjaa ja tuki Österreich-Ungarn in Wort und Bild -nimisen Itävalta-Unkaria esitelleen tietoteoksen julkaisua. Rudolfin on väitetty suunnitelleen itsensä kruunauttamista Unkarin kuninkaaksi ja Puolan kuningaskunnan uudelleenperustamista. Ilmeisesti suunnitelmiensa toteutumattomuuden ja avioliittonsa onnettomuuden seurauksena hän kuitenkin ajautui masennukseen ja epätoivoon.[1]
Rudolf tutustui lokakuussa 1887 paronitar Maria Vetseraan, joka lopulta hyväksyi hänen ehdotuksensa yhteisestä itsemurhasta. Heidät löydettiin kuolleina tammikuun 30. päivänä aamuna 1889 Mayerlingin metsästyslinnasta. Vetsera oli kuollessaan vain 17-vuotias. Keisarillinen hovi yritti kömpelösti salata totuuden, mikä johti monenlaisten huhujen leviämiseen sekä myöhemmin virheellisiin ja romantisoituihin tulkintoihin tapahtumista.[1] Mayerlingin tapauksesta ja Rudolfista on myöhemmin tehty useita kirjoja ja elokuvia.
Rudolfin kuoltua kruununperimys siirtyi ensin hänen sedälleen Kaarle Ludvigille ja Kaarlen kuoltua vuonna 1896 tämän pojalle, arkkiherttua Frans Ferdinandille.[1]
Lähteet
Aiheesta muualla
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Tieteilijät | |
|---|
| Henkilöt | |
|---|
| Muut | |
|---|
