Ristiluu (lat. os sacrum) koostuu viidestä yhteen sulautuneesta ristinikamasta. Se muodostaa yhdessä lonkkaluun kanssa luisen lantiorenkaan. Yläosastaan ristiluu niveltyy alimpaan lannenikamaan, sivuilta lonkkaluihin ja alhaalta häntäluuhun.
Ristiluun tasolla ei ole enää selkäydintä, mutta monet selkäydinhermojen juuret kulkevat sen sisällä olevassa ristiluukanavassa.
Ristiluu on vahva luu, ja se murtuu harvoin. Murtumisen syinä on yleensä liikenneonnettomuus tai voimakas isku suoraan luuhun.
Nimensä ristiluu on saanut hevosen ristiluusta, joka irrotettuna ja pystyyn nostettuna muistuttaa krusifiksia.
Ristiluun tienoota kutsutaan ristiseläksi.[1]
Lähteet
Viitteet
- ↑ MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0. (Hakusana ristiselkä) Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2007.
Aiheesta muualla
