Resonanssi (kemia)

Bentseenin resonanssimuodot.

Resonanssilla tarkoitetaan Kékulen viivasidos- ja Lewisin rakennekaavoilla kuvattuja resonanssimuotoja, joissa sidosten ja vapaiden elektroniparien paikka vaihtelee. Rakenteiden väliin merkitään kaksipäinen nuoli <—> ja kaavat sijoitetaan hakasulkuihin. Resonanssimuodoissa eri paikoissa olevia elektroneja sanotaan delokalisoituneiksi. Yksittäiset resonanssimuodot eivät ole todellisia.^[1] Yhdiste ei myöskään vaihtele resonanssimuodosta toiseen ja on vakaampi kuin mikään yksittäinen resonanssimuoto.^[2] Yhdisteen todellinen rakenne on resonanssimuotojen yhdistelmä, resonanssihybridi, jolla on molempien resonanssimuotojen piirteitä.^[1] Atomien paikat tai hybridisaatiot eivät muutu resonanssirakenteissa. Käytännössä resonanssirakenteita käytetään usein kuvaamaan elektronien kvanttimekaanista delokalisaatiota, jossa elektronitiheys vaihtelee eri ääripäiden välillä.

Lähdeviitteet

1. John McMurry: Organic Chemistry (5th edition), s. 46. Brooks/Cole, 2000. ISBN 0-534-37366-6 (englanniksi)
2. John McMurry: Organic Chemistry (5th edition), s. 47. Brooks/Cole, 2000. ISBN 0-534-37366-6 (englanniksi)