Reino Rauanheimo (sukunimi vuoteen 1906 Järnefelt)[1] (14. syyskuuta 1901, Nurmes – 21. huhtikuuta 1953)[2] oli kustannustoimittaja ja kirjailija.
Henkilöhistoria
Rauanheimon vanhemmat olivat tilanomistaja, vakuutustarkastaja Alfred Rauanheimo ja Aada Pennanen. Hän kävi kahdeksan luokkaa oppikoulua, oli suojeluskunnan aluepäällikkönä 1923-1926 ja toimi sitten WSOY:n palveluksessa kustannustoimittajana vuodesta 1926.[1] 1940-luvun alussa Rauanheimo kuului Arvi Kalstan johtaman Kansallissosialistien Järjestön hallitukseen.[3] Rauanheimo oli naimisissa 1932-1946 Helvi Saloviuksen kanssa.[1] Jäätyään leskeksi hän meni 1951 uusiin naimisiin filosofian maisteri Tuovi Tellervo Maria Puputin kanssa.
Teoksia
- Luostarin kasvatti: kertomus Vanhasta Karjalasta. WSOY 1927
- Aamusta iltaan, romaani. WSOY 1930
- Kultavasikka, romaani. WSOY 1935
- Hiljainen pirtti, romaani. WSOY 1936
- Uhrisavu, romaani. WSOY 1937
- Raskas taival: kolminäytöksinen näytelmä: näytelmä nykyisestä ajatusten ja tekojen murroskaudesta. WSOY 1941
- Hangas: romaani suomalaisesta suurteollisuudesta. WSOY 1944
- Taikapiiri, romaani. WSOY 1945
- Aseveli-ilta, romaani. WSOY 1947
- Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon. Suomalaisten kirjailijain elämäkertoja, toimittaneet Toivo Pekkanen ja Reino Rauanheimo. WSOY 1947
- Rauta on kuumana alasimella. 1949
- Tulvan päivä on tuleva, romaani. WSOY 1951
Lähteet
Viitteet
- ↑ a b c Toivo Pekkanen, Reino Rauanheimo (toim.): Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon. Suomalaisten kirjailijain elämäkertoja: Reino Rauanheimo, s. 177-183. Porvoo: WSOY, 1947.
- ↑ Juhani Korhonen, Risto Rantala (toim.): Suomalaisia kirjailijoita, s. 220. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-19094-6
- ↑ Henrik Ekberg: Führerns trogna följeslagare. Den finländska nazismen 1932–1944, s. 188. Schildts, 1991. 951-50-0522-1
Asiasta muualla
|
---|
Kansainväliset | |
---|
Kansalliset | |
---|