Kela on kuulunut Tanssiteatteri Raatikkoon 1978–1980, mutta suurimman osan työurastaan Kela on tehnyt vapaana taiteilijana. Tunnetuimpia teoksia ovat olleet Helsingissä toteutettu CityMan (1989) sekä Suomussalmen seudulla luonnossa toteutetut tanssiteokset. Hän on esittänyt performanssejaan myös ympäristötaideteoksensa Hiljaisen kansan ympäristössä Suomussalmella.lähde?
Kela on saanut valtion 15-vuotisen taiteilija-apurahan vuonna 1995. Hänet on palkittu Pro Finlandia -mitalilla 1993, Oulun läänin taidetoimikunnan taidepalkinnolla 1994,[3]Suomi-palkinnolla 1996.[4] ja tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla 2009.[3] Vuonna 2012 Kelalle myönnettiin valtion taiteilijaeläke.[5]
Kirjallisuutta
Hannele Jyrkkä (toim.); Hetken kannattelija: ainutkertaisia tanssihetkiä Reijo Kelan kanssa. Helsinki. Maahenki 2008. ISBN 978-952-5652-52-9