Tämä artikkeli kertoo New Yorkin piirikunnasta. Yhtyeestä katso Queens (yhtye).
Queens on New Yorkin suurin piirikunta pinta-alaltaan ja väkiluvultaan toiseksi suurin. Queens sijaitsee Long Islandilla.
Maantiede
Queens jakautuu viiteen kaupunginosaan: Long Island Cityyn, Jamaicaan, Flushingiin, Far Rockawayhin ja Floral Parkiin.lähde?
Queens kattaa pinta-alaltaan yli kolmanneksen New Yorkin kaupungista. Siellä on paljon keskiluokkaisia omakotialueita, vaikka sellaisilla seuduilla kuin Forest Hillsissä onkin enimmäkseen kerrostaloja.[1] Vuonna 2003 Queensin väestöstä 47 prosenttia muodostui maahanmuuttajista.[2] Vaikka koko New York on kansainvälinen ja monipuolinen kaupunki, Queens on sen kaupunginosista etnisesti kirjavin. Eri alueilla on leimalliset kansallisuusryhmänsä: irlantilaiset Woodsidessa, kreikkalaiset Astoriassa, puolalaiset ja liettualaiset Maspethissa ja italialaiset Coronassa. Flushingista on tullut New Yorkin suurin aasialaiskeskus, kun sinne on muuttanut paljon kiinalaisia, korealaisia ja itäintialaisia, ja samalla paikallinen talouselämä on elpynyt. Yli puolet New Yorkin latinoista asuu Queensissa ja heidän ravintolansa ja matkatoimistonsa hallitsevat kokonaisia alueita. Afroamerikkalaiset asuvat enimmäkseen Hollisissa, Cambria Heightsissa, St. Albansissa ja Springfield Gardensissa, ja he ovat integroituneet yhteiskuntaan Queensissa paremmin kuin New Yorkin muissa osissa. Kaupunginosassa ei ole selviä slummialueita.[1]
Historia
Queens on hyväksytty virallisesti yhdeksi kahdestatoista alkuperäisestä New Yorkin piirikunnasta 1. marraskuuta 1683. Queens on nimetty Kaarle II:n vaimon mukaan.
1800-luvulla Queensissä oli useita kilparatoja ja kaksi rantaa, joilla varakkaat viettivät vapaa-aikaansa, ja sinne perustettiin myös hautausmaa. Calvary Cemetaryn hautausmaa on yhä Yhdysvaltain suurin, ja 7 000 sisällissodan veteraania on haudattu Cypress Hillsiin. Vuonna 1836 rakennettiin Long Islandin rautatie, jonka alkuperäinen tarkoitus oli lyhentää matkaa New Yorkista Bostonin-lautalle ja joka kulki vielä silloin enimmäkseen maaseudun halki. Tilanne muuttui 1870-luvun jälkeen, kun William Steinway perusti alueelle pianotehtaan ja Conrad Poppenhusen kumitehtaan. Myöhemmin Newton Creekin alueelle syntyi raskasta teollisuutta ja Queensiin muutti paljon siirtolaisia.[1]
Vuonna 1894 Queensin länsiosa liitettiin New Yorkin kaupunkiin ja sen itäisistä alueista muodostettiin Nassaun piirikunta. Queens kasvoi nopeasti, kun Queensboro Bridgen silta avattiin vuonna 1909 ja Long Islandin rautatieltä rakennettiin yhteys Penn Stationille Manhattanilla vuonna 1910. Pian sen jälkeen alueelle alkoi kulkea myös metro. Queens oli mykkäelokuvien aikana elokuvateollisuuden keskus, kunnes Hollywood sai sen aseman 1920-luvun lopulla. Kasvavassa kaupunginosassa oli yli miljoona asukasta jo ennen kuin se yhdistettiin Bronxiin kolmella sillalla ja Manhattaniin Midtownin tunnelin avulla 1940.[1]
Queensin tasaiset ja aukeat alueet sopivat hyvin ilmailuun, ja siellä on kaksi suurta lentoasemaa. LaGuardian lentoasema on perustettu 1939, ja vuonna 1948 perustettiin Idlewildin lentokenttä, joka nimettiin uudelleen John. F. Kennedyn lentoasemaksi 1963. Hyvien liikenneyhteyksien ja harvan asutuksen vuoksi Flushing Meadows oli luonteva valinta kahden maailmannäyttelyn pitopaikaksi vuosina 1939–1940 ja 1964–1965. Siellä järjestetään yhä vuosittain Yhdysvaltain avoin tennisturnaus.[1]
Väestö
Jackson Heightsin alueella asuvat intialaiset ja latinot, Richmond Hillissä on suuri sikhien yhteisö, Sunnysidessa on suuri kiinalaisyhteisö ja Jamaican kaupunginosassa asuu paljon afroamerikkalaisia ja Karibialta muuttaneita.[3] Kaikista Yhdysvaltain piirikunnista Queensissa on prosentuaalisesti maan suurin muslimiyhteisö (5 % väestöstä).[4]
Katso myös
Lähteet
