Pylos (m.kreik. Πύλος, lat. Pylus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Eliissä Kreikassa.[1][2] Se sijaitsi nykyisen Ilídan kunnan alueella lähellä nykyistä Agrapidochórin kylää.[3][4][5]
Maantiede
Pylos sijaitsi varsinaisessa Eliissä eli Koile Eliissä (”Kovera Elis")[2] länteen Eliin kaupungista.[5] Pausanias kuvaa sen sijainneen vuoristotiellä, joka johti Eliin kaupungista Olympiaan, paikassa, jossa Ladon-joki laskee Peneios-jokeen.[2][6] Strabon lisää, että lähellä sijaitsi Skollion- eli Skollis-vuori.[2][7] Nykyisin kaupungin paikka on Armátovan kukkulalla Pineióksen tekojärven itärannalla olevassa niemessä, vajaan kilometrin länsiluoteeseen Agrapidochórin kylästä.[3][4]
Pausanias antaa kaupungin etäisyydeksi Eliin kaupunkiin 80 stadioninmittaa.[2][6] Diodoros Sisilialaisen mukaan etäisyys oli 70 stadionia ja Plinius vanhemman mukaan 12 roomalaista mailia.[2][8][9] Pyloksen kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen pienikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu alle 100 ja ehkä jopa alle 25 neliökilometriä.[1]
Varsinaisen Eliin Pylosta ei tule sekoittaa Pylokseen Trifyliassa, eikä myöskään Pylokseen Messeniassa, joka kytkeytyi Homeroksen esihistorialliseen Pylokseen.[1][2]
Historia
Eliin Pyloksen perustajana pidettiin kreikkalaisessa mytologiassa Pylasta (myös Pylos, Pylon), Kteson Megaralaisen poikaa, joka perusti myös Messenian Pyloksen. Kun Neleus karkotti hänet Messenian Pyloksesta, hän siirtyi Eliihin ja perusti sinne uuden Pyloksen.[2][10] Herakleen sanottiin tuhonneen Pyloksen, jonka jälkeen elisläiset olisivat kunnostaneet sen, mutta tämä kertomus liittyy ennemmin Messenian Pylokseen.[2]
Antiikin aikana käytiin paljon keskustelua siitä, missä Homeroksen Pylos oli sijainnut. Pyloslaiset itse katsoivat, että heidän kaupunkinsa olisi ollut paikka, johon Homeros viittaa sanoessaan Alfeios-joen virtaavan ”Pylos-maan halki”.[2][11] Tämä ei pidä paikkaansa, sillä Homeroksen Pylos sijaitsi etelämpänä myöhemmän Messenian alueella, ja myös Alfeios virtasi selvästi etelämpänä. Jo Strabon osoitti, ettei väite Eliin Pyloksesta Homeroksen Pyloksena voi mitenkään olla tosi, mutta myöhemmin ajatuksen hyväksyi vielä Pausanias.[2][12] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Pylios (Πύλιος).[2]
Muiden elisläisten kaupunkien tavoin Pylos esiintyy vain harvoin historiassa. Vaikka kaupunki on luetteloitu nykytutkimuksessa polikseksi eli itsenäiseksi kaupunkivaltioksi, sen todellinen asema tunnetaan kuitenkin huonosti.[1] Spartalaiset valtasivat kaupungin vuonna 402 eaa. hyökättyään Eliihin.[2][8] Pylos mainitaan paikkana, johon Eliin kaupungista karkotetut demokratian kannattajat asettuivat vuonna 366 eaa. sotiakseen kotikaupunkiaan vastaan. Elisläiset valtasivat Pyloksen ja tuhosivat sen.[1][2][13] Pausanias, joka kävi paikalla 100-luvulla jaa., näki Pyloksessa vain raunioita, ja se vaikuttaa olleen tuossa vaiheessa jo kauan autiona.[2][6]
Kaupungin paikalla on suoritettu laajoja arkeologisia kaivauksia.[1]
Rakennukset ja löydökset
Kaupungin paikalta Armátovan kukkulalta on löydetty kaupunkikeskus, joka ajoitetaan noin vuoteen 425 eaa. Siellä ei ole ollut monumentaalirakennuksia, vaan mahdolliset julkiset rakennukset ovat olleet saman tyyppisiä kuin tavalliset talot.[1]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”263. Pylos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Smith, William: ”Pylus (1)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Pylos Pleiades. Viitattu 2.10.2023.
- ↑ a b Pylos (Eleia) 58 Armatova/Agrapidochori - Πύλος ToposText. Viitattu 2.10.2023.
- ↑ a b ”58 B2 Pylos”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699
- ↑ a b c Pausanias: Kreikan kuvaus 6.22.5.
- ↑ Strabon: Geografika VIII s. 338.
- ↑ a b Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 14.17.
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.5 s. 6.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 4.36.1, 6.22.5.
- ↑ Homeros: Ilias 5.545, ”Alfeios, Pylos-maata mi laajana virraten halkoo”, suomennos Otto Manninen.
- ↑ Strabon: Geografika VIII s. 350; Pausanias: Kreikan kuvaus 6.22.6.
- ↑ Ksenofon: Hellenika 7.4.16.
