Pyhän Karitsan ritarikunnan II luokan komentajamerkki
Pyhän Karitsan ritarikunta (lyhenne PKR) on Suomen ortodoksisen kirkon vuonna 1935 perustama ja hallinnoima hengellinen ritarikunta. Ritarikunta on myös Suomen ainoa puolivirallinen ritarikunta eli muun yhteisön kuin valtion ylläpitämä ritarikunta. Sen suurmestarina toimii Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa. Kunniamerkkiä myönnetään ansioista kirkon palveluksessa tai sen hyväksi myös kirkon ulkopuolella.[1][2] Ritarikunnan hallituksena toimii Suomen ortodoksisen kirkon kirkollishallitus.[3]
Pyhän Karitsan ritarikunta perustettiin 20. kesäkuuta 1935, kun Suomen ortodoksisen kirkon neljäs varsinainen kirkolliskokous vahvisti ritarikunnan ohjesäännön.[4] Ritarikunnan vuosipäivä on 26. marraskuuta[5] eli ortodoksisesta kirkkokunnasta vuonna 1918 annetun ensimmäisen asetuksen antopäivä. Asemaltaan Suomen valtiollisiin ritarikuntiin nähden se on puolivirallinen ritarikunta.[2]
Ensimmäinen suurmestari oli arkkipiispa Herman (1935–1960). Hänen jälkeensä suurmestarina toimivat arkkipiispa Paavali (1960–1988) ja arkkipiispa Johannes (1988–2001). Nykyinen suurmestari on Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo. Ritarikunnan hallituksena toimii ortodoksinen kirkollishallitus, joka on sijoitettuna Kuopioon.
Ritarikunnan luokat
Ritarikunta on perinteisen kaavan mukainen, viisiluokkainen ritarikunta.[3] Luokat ovat suurristi, 1. luokan komentaja, komentaja, 1. luokan ritari ja ritari. Lisäksi on kaksi mitalia. Ritarikunnan nauha on harmaansininen, jossa on valkoiset reunat.[6]
Suurristin komentajat kantavat arvonsa merkkeinä suurristiä ja siihen kuuluvaa rintatähteä. Risti on valmistettu vaaleansinisestä emalista valettuna kultaiseen kehykseen. Risti on sekä pituudeltaan että leveydeltään 60 mm. Keskustaan on kuvattu valkoiselle pohjalle Pyhän Karitsan kullattu vertauskuva ja ristin aukeamiin kullatut kuusisiipiset serafit. Ristiä kannetaan olan yli oikealta vasemmalle 100 mm:n levyisessä muareekuvioidussa harmaansinisessä nauhassa, jonka reunoista 10 mm:n etäisyydellä on 3 mm:n levyinen valkoinen juova. Hengelliseen säätyyn kuuluvat kantavat ristiä yhtä leveässä kaulan ympäri kulkevassa nauhassa, kuten suurristiä kannetaankin papillisessa asussa.
Rintatähden, jota kannetaan vasemmalla puolen rintaa, muodostaa hopeinen, kahdeksankärkinen kunniamerkkitähti. Tähteen on sommiteltu kahdeksan kuusisiipistä serafia, joiden siivet ovat kullatut. Sen keskipisteen ja kärkien välinen etäisyys on 44 mm. Rintatähden keskustassa on siniemalinen 50 mm:n pituinen ja levyinen kunniamerkkiristi, jossa Pyhän Karitsan tunnuskuvaa ympäröi kirjoitus "Kirkon hyväksi" kullatuin kirjaimin tummansinisellä pohjalla.
Ensimmäisen luokan komentajat kantavat kunniamerkkiristiä, jonka pituus ja leveys ovat 50 mm, kaulan ympäri kulkevassa 40 mm:n levyisessä siniharmaassa nauhassa, jonka reunoista 5 mm:n etäisyydellä on 1,5 mm:n levyinen valkea juova. Rintatähti on samanlainen kuin suurristin, paitsi että serafien siivet ovat hopeiset. Komentajat kantavat samaa kunniamerkkiristiä, mutta ilman rintatähteä.
Ensimmäisen luokan ritarit ja jäsenet kantavat kunniamerkkiristiä, jonka pituus ja leveys ovat 40 mm, 30 mm:n levyisessä nauhassa, jonka reunoista 3 mm:n etäisyydellä on 1 mm:n levyinen valkea juova. Kunniamerkkiä kannetaan rinnan vasemmalla puolella. Muut ritarit ja jäsenet kantavat muuten samanlaista ristiä, jonka aukeamissa olevat serafit ovat kuitenkin hopeisia.
Ensimmäisen luokan mitali on hopeinen kullattu mitali, jonka läpimitta on 30 mm. Etusivulle on kaiverrettu Pyhän Karitsan kunniamerkin risti, ristin aukeamiin serafit ja muuhun mitalikenttään pilviä. Takasivulle on kaiverrettu tunnuslause "Kirkon hyväksi". Toisen luokan mitali on samanlainen hopeinen mitali. Kumpaakin mitalia kannetaan rinnan vasemmalla puolella ritarimerkin nauhassa.
_-_Tallinn_Museum_of_Orders.jpg){kind=icon}
