Porin kaupunkitulva oli 12. elokuuta 2007 Porissa sattunut rankkasadetulva. Se vahingoitti yli tuhatta kiinteistöä, niiden irtaimistoa ja suurta määrää ajoneuvoja. Kyseessä oli Suomen kaikkien aikojen suurin kaupunkitulva.[1]
Rankkasade
Tulvan aiheuttanut rankkasade alkoi sunnuntaina 12. elokuuta noin kello 16.00 ja kesti vajaat kolme tuntia. Sinä aikana sadanta oli arvioiden mukaan 100-130 mm. Tarkkaa tietoa sademäärästä ei ole, koska se rajoittui kapealle alueelle Porin keskustaan ja läheisiin kaupunginosiin, joilla ei sijaitse Ilmatieteen laitoksen virallisia mittauspisteitä. Kolmen tunnin aikana satanut määrä oli kuitenkin suurempi kuin koko elokuun keskimääräinen sademäärä alueella. Yhtä voimakasta sadetta esiintyy Suomessa keskimäärin kerran 100-300 vuoden aikana, ja todennäköisyys sellaisen osumiselle Porin kokoisen taajaman kohdalle on vain kerran tuhannessa vuodessa.[2]
Tulvan seuraukset
Rankkasateen seurauksena kaupungin viemäriverkosto täyttyi nopeasti ja kadut alkoivat tulvia. Niillä oli paikoitellen vettä jopa useita kymmeniä senttimetrejä. Valtatie 2:n alikulkutunnelit täyttyivät, minkä johdosta muun muassa Satakunnan keskussairaala jäi osittain eristyksiin. Rakennusten kellareihin tunkeutui hulevesiä sekä myös jätevesiä viemäröinnin kautta. Pintavesiä pääsi rakennuksiin myös suoraan oviaukoista ja ajoluiskista. Pelastuslaitos sai yhteensä noin 300 pumppauspyyntöä, mutta kaikkia pyyntöjä ei saatu kirjattua soittojen valtavan määrän vuoksi. Siivous- ja kuivaustyöt kiinteistöissä jatkuivat pahimmillaan useita kuukausia. Kalustoa ja työntekijöitä tuotiin paikalle myös muualta Suomesta.[3]
Vahinkojen määrä
Tulvan taloudelliset vahingot kohosivat yhteensä 21,7 miljoonaan euroon. Porin kaupungin omille kiinteistöille aiheutui yli kahden miljoonan euron vahingot. Koska suomalaisissa vakuutusehdoissa tulvariskit ovat yleensä poissuljettuja, maksoivat vakuutusyhtiöt korvauksia vain noin kahdeksan miljoonaa euroa.[4] Porin kaupunki anoi valtiolta korvauksia tulvavahingoista, mutta niitä ei kuitenkaan aluksi maksettu, koska lainsäädäntö mahdollisti vain vesistötulvien korvaamisen. Lopulta kaupunki kuitenkin sai valtiolta harkinnanvaraista korvausta.[5][6]
Lähteet
Viitteet
