Porin kauppatori on Porin ydinkeskustassa sijaitseva kauppa- ja markkinapaikka. Tori toimii myös kaupunkiliikenteen linja-autojen lähtö- ja päätepysäkkinä. Kauppatorin ohi suuntautuva Yrjönkatu muuttuu torin itälaidalla kävelykaduksi, joka jatkuu etelään noin 400 metriä aina Mikonkadulle saakka.
Torimyyntiä kauppatorilla on ympäri vuoden maanantaista lauantaihin. Heinäkuussa se on avoinna myös sunnuntaisin.
Porin kauppatori on perinteisesti ollut vilkas kauppapaikka. 2000-luvulla sen merkitys on kuitenkin vähentynyt, erityisesti talvikuukausina. Suuri osa kauppatorin tapahtumia on siirtynyt kävelykadun ja Eetunaukion alueelle. [1] Ongelmana on myös ollut vanhojen torikauppiaiden eläköityminen ja uusien löytäminen tilalle. [2]
Tori tunnetaan ympäri Suomea sananlaskusta ”Ko tulet Porrii, su pannaa pärekorrii ja veretää pitki Pori torrii”. Vanhaan kansanperinteeseen kuuluvan sananlaskun alkuperää ei tunneta, mutta painettuna se esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1870 Seitsemässä veljeksessä.
Porin kauppatoria kunnostettiin viimeksi vuosina 2007–2008 kaupungin 450-vuotisjuhlien kunniaksi. Silloin rakennettiin muun muassa uutta kivetystä ja paljastettiin kuvanveistäjä Pertti Mäkisen veistos Toriparlamentti. [3]
Panorama Porin kauppatorilta
Historia
Porin kaupungin päätori sijaitsi aikaisemmin Porin raatihuoneen edustalla nykyisen Raatihuoneenpuiston paikalla. Nykyisen kauppatorin paikalla oli 1800-luvun alussa aukio, joka oli karttoihin merkitty nimellä Ny torget (Uusi tori). Vuoden 1852 palon jälkeen torikauppa rupesi vähitellen siirtymään nykyiselle paikalleen. Tuolloin kaupungissa oli yhteensä neljä eri toria. Vuonna 1859 keisari Aleksanteri II antoi määräyksen, jonka mukaan ainoa maalaistavaroiden sallittu kauppapaikka Porin kaupungissa oli Uusi tori ja näin siitä alkoi kehittyä kaupungin torikaupan keskus.
Torin ympäristön rakennuksia
Porin kauppatori on harvinainen Suomessa, koska se on kokonaan korkeiden 6-8-kerroksisten liike- ja asuinrakennusten ympäröimä. Suurin osa muiden Suomen kaupunkien toreista on matalamman rakennuskannan ympäröimää, joltakin laidaltaan avonainen tai yhdellä laidalla on kirkon kaltainen julkinen rakennus.
Torin ympäristön rakennuskanta on pääosin peräisin 1950- ja 1970-luvuilta. Vanhempaa edustaa enää luoteiskulmassa oleva Widbomin talon julkisivu, joka jätettiin paikalleen 1980-luvulla valmistuneen liikerakennuksen eteen. Koilliskulmassa sijaitsee 8-kerroksinen vuonna 1963 valmistunut Rojohoppe, joka on saanut nimensä raumalaisen murrekirjailija Hj. Nortamon tuotannosta. Nortamo toimi lääkärinä samassa paikassa olleessa rakennuksessa 1900-luvun alkupuolella. [4] Rojohoppen jatkeena Kokemäenjoen suuntaan mentäessä on vuonna 1967 valmistunut postitalo. Vuonna 1927 valmistuneen Porin kauppahallin sisäänkäynti sijaitsee torin kaakkoiskulmassa.
Kauppatorin länsilaidalla paikallisliikenteen pysäkkien läheisyydessä sijaitsee Satapaska-nimellä tunnettu vuonna 1955 valmistunut huolto- ja kioskirakennus. [5] Nimensä se on todennäköisesti saanut rakennuksessa olevista yleisistä WC-tiloista. Satapaskan valmistuttua purettiin torin etelälaidalla ollut vanha vaakahuone. "Satapaskaa" alettiin purkamaan loppukesällä 2021[6][7] ja sen tilalle rakennettiin täysin uusi torirakennus, joka valmistui huhtikuussa 2022.[8]
Paikallisliikenne
Porin kauppatori toimii myös Porin Linjojen päätepysäkkinä. Porin paikallisliikenteen linja-autojen laiturit sijaitsevat torin läntisellä laidalla. Laitureiden läheisyydessä on katettu odotustila, jonka yhteydessä on mm. Hesburger, R-kioski ja WC. Odotustilan purkamisen vuoksi lähtölaiturit 1 ja 8 poistettiin käytöstä kesän 2021 aikataulukauden alkaessa.[9]