Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Seuran toiminta on lakannut, mutta loppuvaiheiden historian tiedot puuttuvat.
Porin Kärpät oli porilainen palloilulajeihin erikoistunut urheiluseura. Se pelasi Kaukalopalloliigassa kaudesta 1998–1999 kauteen 2010–2011, mutta luopui sen jälkeen sarjapaikastaan. Kärpät on voittanut lajin Suomen mestaruuden vuosina 2004, 2005, 2006 ja 2009.
Aiemmin seurassa on pelattu myös useita muita palloilulajeja. Tällä hetkellä seuralla ei ole toimintaa.
Porin Kärpät perustettiin maaliskuussa 1932. Joukkueen perustajana toimi Luntin sakki, joka koostui Porin kaupungin Viidennen osan nuorisoryhmästä. Ensimmäisinä vuosina joukkue pelasi jalka- ja jääpalloa. Jo alusta lähtien seurassa painotettiin junioritoimintaa. Vuonna 1944 Kärpät otti ohjelmaan kaksi uutta lajia, käsi- ja koripallon. Lisäksi seuraan perustettiin naisjaosto.
1950-luvun lopulla alkoivat neuvottelut Kärppien ja Porin Palloilijoiden yhdistymisestä. Tarkoituksena oli luoda uusi seura, joka onnistuisi nousemaan valtakunnalliselle huipulle. Seurojen yhdistyminen toteutui lopulta vuonna 1960. Käytännössä asia hoidettiin niin, että PoPa vaihtoi nimeään ja Kärpät liittyi uuteen seuraan, jonka nimeksi tuli Porin Karhut.
Porin Kärpät ei kuitenkaan lakannut olemasta rekisteröitynä seurana, vaikka se lopettikin aktiivisen toimintansa. Uusi tuleminen nähtiin vuonna 1990, kun joukko Club 20 -puulaakijoukkueessa pelanneita porilaisia kaukalopallonharrastajia ilmoittautui Kärppien nimellä vasta perustetun Suomen kaukalopalloliiton I-divisioonaan. Liigaan Kärpät nousi keväällä 1998.[1]
Jalkapallo
Jalkapallossa Kärpät on pelannut korkeimmillaan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Itä-Länsi-sarjassa, vuonna 1939. Muutoin seura esiintyi lähinnä kolmannella sarjatasolla Maakuntasarjassa.
Kärpät ohitti Porin jääpallon ykkösseurana PoPa:n, ja nousi ensimmäisenä satakuntalaisena joukkueena Jääpallon SM-sarjaan kaudella 1939, mutta talvisodan takia sarja jäi seuraavana kautena pelaamatta, joten Kärpät nähtiin sarjassa vasta vuonna 1941. Visiitti jäi kuitenkin vain yhden kauden mittaiseksi, kun Kärpät jäi lohkonsa viimeiseksi ja putosi takaisin suomensarjaan.
Vuonna 1945 seura nousi seuraavan kerran jääpallon ylimmälle sarjatasolle pelaten ylimmällä sarjatasolla kaudet 1946, 1947 ja 1948. Viidennen kerran Porin Kärpät kävi jääpallon ylimmällä sarjatasolla kaksilohkoisessa SM-sarjassa kaudella 1952. Kausi päättyi putoamiseen, ja Kärpät luopui seuraavan kauden Suomensarjapaikastaan. Kärpät palasi kuitenkin vielä jääpallon pariin, ja jatkoi maakuntasarjassa 1954, voittaen länsilohkon ja nousten suomensarjaan kaudeksi 1955. Kärppien jääpallotoiminta loppui vuonna 1958, ja seura alkoi panostaa jääkiekkoon, jonka se oli aloittanut kymmenen vuotta aiemmin. Vähitellen jääkiekko oli hivuttautunut seuran talviseksi ykköslajiksi. Osa Kärppien jääpalloilijoista oli myöhemmin perustamassa Porin Narukerää, joka jatkoi kaupungin jääpalloperinteitä.[2]
Kärpät aloitti jääkiekon 1940-luvun lopulla, aluksi jääkiekko toimi talvisin kakkoslajina seuran jääpalloilijoille. Ensimmäinen Porissa pelattu virallinen jääkiekko-ottelu pelattiin 6. tammikuuta 1950, kun Kärpät ilmoittautui jääkiekon maakuntasarjaan vuodeksi 1950. Kärppien vastustaja oli tamperelainen Pyynikin Haukat. 1950-luvun alussa jääkiekko alkoi kasvattaa suosiotaan Kärppien pelaajien keskuudessa, ja talvella 1952–1953 Kärpät nousi suomensarjaan, kun se ratkaisevassa karsintaottelussa voitti Tampereen Pallo-Toverit.
Suomensarjasta 1953–1954 odotettiin satakuntalaisittain jännittävää, kun samassa suomensarjan lohkossa pelasivat Porin Pallo-Toverit ja Rauman Lukko. Lohkon voitti Lukko, ja Kärpät jäi lohkon viimeiseksi ja joutui karsintaan, missä se onnistui säilyttämään sarjapaikkansa. 1950-luvun urheilussa oli vielä politiikka vahvasti mukana, ja niin sanottuihin porvareiden joukkueisiin kuuluneen Kärppien ja Työväen Urheiluliittoon kuuluneen PPT:n välit olivat viileät. Seurat olivat taistelleet muissa lajeissa Porin herruudesta, ja sama jatkui jääkiekossa. Suomensarjassa kaudella 1954–1955 pelattua paikallisottelua Kärppien ja PPT:n välillä luonnehdittiin Satakunnan Kansassa"raa'aksi, sillä vain ensimmäinen ja osa toista erää pelattiin suunnilleen sääntöjen puitteissa". PPT oli tuona kautena vielä kaupungin ykkösjoukkue jääkiekossa, se kamppaili noususta SM-sarjaan, kun taas Kärpät pelasi sarjassa säilymisestä.
Voimasuhteet muuttuivat seuraavana kautena 1955–1956, kun PPT putosi maakuntasarjaan. Kärpät haaveili jopa noususta SM-sarjaan, mutta Rauman Lukko oli jälleen parempi. Seuraavana kautena 1956–1957 suomensarjan lounaislohkossa Kärpät ja Lukko lähtivät sarjaan ennakkosuosikkeina. Kärpät voitti lohkon lopulta 13 pisteellä, Lukko jäi kolmanneksi. Väliin kiilasi Tampereen Pallo-Veikot. Samassa lohkossa pelasivat myös Rauman Pallo ja Rauman Iirot. Kärpät eteni lohkovoittajana karsintasarjaan pelaamaan SM-sarjapaikasta. Kärppien vastustajat olivat Helsingin IFK, Kotkan Reipas ja KalPa Kuopiosta. Kärpät hävisi Helsingissä HIFK:lle 5–4, ja voitti Kotkassa Reippaan 1–5. Ratkaisevaksi otteluksi muodostui Porissa pelattu ottelu KalPaa vastaan. Kärpät johti ottelua jo 3–0, mutta lopulta ottelu päättyi tasatulokseen 4–4. Tulos ei riittänyt Kärpille SM-sarjanousuun. Kärpät oli tasapisteissä HIFK:n ja KalPan kanssa, mutta maalieron turvin porilaiset jäivät kolmanneksi.
Seuraavina kausina Kärpät ei enää selviytynyt nousukarsintoihin asti. Vuosikymmenen lopulla alkoivat keskustelut Kärppien ja Porin Palloilijoiden yhdistymisestä. Kärppien ykköslajina oli jääkiekko ja PoPa:lla jalkapallo. Molemmat joukkueet pelasivat lajeissaan suomensarjassa, mutta seuroissa oli todettu, että nykyiset voimavarat eivät riitä korkeammalle. Niinpä seurat yhdistettiin vuonna 1960, uuden seuran nimeksi tuli Porin Karhut, joka jatkoi Kärppien ja PoPa:n toimintaa jääkiekossa ja jalkapallossa. Yhdistyminen toteutettiin siten, että PoPa vaihtoi nimensä Karhuiksi ja Kärppien pelaajat liittyivät uuteen seuraan. Näin Kärppien ja PoPa:n nimi painui vuosikymmeniksi historiaan.[3]
Kaukalopallo
Vaikka Kärpät yhdistyi Karhuiksi PoPa:n kanssa, ei seuraa koskaan lakkautettu. Se lakannut olemasta rekisteröitynä seurana, vaikka se lopettikin aktiivisen toimintansa. Uusi tuleminen nähtiin vuonna 1990, kun joukko Club 20 -puulaakijoukkueessa pelanneita porilaisia kaukalopallonharrastajia ilmoittautui Kärppien nimellä vasta perustetun Suomen kaukalopalloliiton I-divisioonaan. Kaukisliigaan Kärpät nousi keväällä 1998. Nousujohteinen Kärpät saavutti ensimmäisen mitalinsa kaukalopallossa kaudella 2002–2003, kun se saavutti hopeaa. Hopeakauden jälkeen Kärpät nousi Suomen parhaaksi kaukalopalloseuraksi. Se voitti Suomen mestaruuden kolme kertaa peräkkäin, vuosina 2004, 2005 ja 2006. Neljäs mestaruus tuli vuonna 2009. Vuonna 2004 Kärppien ja Bewe Sportin mestaruuden ratkaissutta finaaliottelua seurasi Porin Isomäen jäähallissa 4983 katsojaa, mikä on kaukisliigan ennätys. Kaukisliigan hiipumisen myötä Kärppien viimeisin kausi sarjassa on 2010–2011.[4][5]
Kärpät palasi myös jääkiekkokartalle 2000-luvun loppupuoliskolla perustettuaan naisten jääkiekkojoukkueen, jonka toiminta kuitenkin hiipui kauden 2009–2010 jälkeen.
Lähteet
↑Vaajakari, Mika; Leinonen, Timo: Porin Kärpät 1932-2002 - Porin Kärpät ry:n 70-vuotisjuhlajulkaisu. Porin Kärpät, 2002.
↑Miinalainen, Aimo: Narukerä 40 - mestareiden tekijä. Satakunnan painotuote, 2005.
↑Majasaari, Matti: Pitkä laukaus - porilaisen jääkiekkoilun historia. Satakunnan kirjateollisuus Oy, 1994.
