Järvi rakennettiin raakaveden tekoaltaaksi 1930-luvulla[6]. Järven pinta-ala on 140 hehtaaria eli 1,4 neliökilometriä. Se on 2,7 kilometriä pitkä ja 1,1 kilometriä leveä. Järven pohjoispäässä on leveän salmen takana laajeveva lahdenpohjukka. Järven eteläosassa sijaitsee 750 metriä pitkä lahti, jonka koillisranta muodostuu Ormbackenin niemestä. Lahden pohjukassa on yli 150 metriä pitkä patovalli. Toinen patovalli sijaitsee järven länsirannalla tehdasalueen koillisrannassa ja se on 350 metriä pitkä. Kolmas on järven pohjoispäässä sijaitseva 150-metrinen patovalli. Järven kaakkoispäässä sijaitsee usealla padolla rajattu 500 metriä pitkä ja alle 400 metriä pitkä allas, jossa vedenpinta on 0,70 metriä korkeammalla muuhun Pilvilampeen verrattuna.[2][1]
Järvessä on kartan mukaan 14 saarta, joista vain salmen pohjoispään kohdalla sijaitseva Brudholmarna-saariryhmä on nimetty karttaan. Suurin saari on 250 metriä pitkä ja se sijaitsee pitkän lahden suulla. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Syvin kohta on 3,4 metriä syvä ja se sijaitsee järven pohjoisosan salmessa, missä on pieni kolmimetrinen syvänne. Myös järven keskiosassa on yli kolmen metrin syvänne ja sen syvin kohta on 3,3 metriä.[2][1]
Järven rantaviivan pituus on 17 kilometriä ja sen rannat ovat kivikkoista metsämaata. Järvi on autio lukuun ottamatta sen länsirantaan rajoittuvaa tehdasaluetta.[2][1][7]
Säännöstely
Järven vedenpinnan korkeus on 8,6 metriä mpy. Järvi on säännöstelty siten, että vedenpinnan korkeudeksi on määrätty raja-arvot 7,70 metriä ja 8,70 metriä mpy. Säännöstelyn ainoa tarkoitus on ylläpitää vesilaitokselle suotuisaa vedenkorkeutta.[1][5]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Laihianjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 41), jonka Laihianjoen alaosan alueeseen (41.001) järvi kuuluu. Järven oma valuma-alue saa pääosan vedestään lähialueensa pohjoisosasta ja järveen näyttää laskevan kartan mukaan vain muutama metsäoja. Ympäristön muut ojat on ohjattu kulkemaan järven ohitse. Järvellä ei näytä olevan luontaista laskuojaa, mutta järven lähellä oleva Pilvilammen vesilaitos käyttää järven vettä hyväkseen.[8][4]
Vaasan kaupunki ottaa Kyrönjoen vettä Båskaskoskelta, jota se johtaa Kalliolampeen. Lampea käytetään saostumien erottamiseen ja kirkastunutta vettä johdetaan seuraavaksi avo-ojaa myöten Pilvilammen kaakkoispään padottuun altaaseen. Altaassa oleva vesi päästetään viipymän jälkeen Pilvilammen pääaltaaseen, jossa se sekoittumisen jälkeen imetään järven pohjoispuoliskon kanavaa myöten Pilvilammen vesilaitokselle puhdistettavaksi.[5][4][6]
Luontoarvoja
Pilvilampi on Vaasan kaupungin retkeilyalueen keskiössä. Alue on noin 800 hehtaarin kokoinen, ja se sijaitsee yhdeksän kilometriä Vaasan kaupungin keskustasta itään. Retkeilyalueelle on viitoitettu kävely- ja pyöräilyreittejä. Niiden varrella sijaitsee pysähdyspaikkoja, joissa osassa on mahdollisuus tulentekoon ja yöpymiseen. Lammen ympäristössä on havumetsää, jota ryydittävät entisen merenpohjan kivikot. Järvellä ja sen lähiympäristössä pesivät monet herkätkin linnut.[9][10]
