PROFILBARU.COM

Pidättämiseen oikeutettu virkamies on henkilö, jolla on oikeus tehdä pidätys. Pidättäminen on pakkokeino, joka loukkaa yksilönvapautta. Tämän vuoksi on oikeusvaltioissa tarkkaan määritelty, millä edellytyksillä ja kenen päätöksellä pidättämisen voi tehdä.

Pidättämiseen oikeutetut Suomessa

Pidättämisen voi Suomessa kohdistaa vain rikoksesta epäiltyyn. Siitä saa päättää ja sen saa suorittaa vain pidättämiseen oikeutettu virkamies. Asiasta säädetään pakkokeinolain (806/2011) 2 luvun 9 §:n 1 momentin 3 kohdassa.

Pidättäminen on eri asia kuin kiinniotto. Poliisimiehen tehdessä kiinnioton ilman pidättämismääräystä, on siitä viipymättä ilmoitettava pidättämiseen oikeutetulle virkamiehelle.^[1]

Pidättämiseen oikeutetun virkamiehen oikeuksia

Pidättämisen lisäksi heillä on useissa eri laeissa säädettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia, kuten oikeus toimia esitutkinnan tutkinnanjohtajana tai päätösvalta vangitsemisvaatimuksesta tai vangin yhteydenpidon rajoittamisesta. Myös pakkokeinojen käytöstä yleensä päättää pidättämiseen oikeutettu virkamies.

Suomen laeissa pidättämiseen oikeutettu virkamies on laajalti käytetty käsite, johon viitataan usein esimerkiksi esitutkinnan tai poliisin toimivaltakysymyksissä. Pidättämiseen oikeutetuista virkamiehistä, jotka ovat poliiseja, käytetään myös nimitystä pidättämiseen oikeutettu poliisimies ja tullin tapauksessa nimitystä pidättämiseen oikeutettu tullimies.

Pidättämiseen oikeutettuja virkamiehiä ovat^[1]:

poliisiylijohtaja, Poliisihallituksen poliisijohtaja, poliisiylitarkastaja ja poliisi-tarkastaja, poliisipäällikkö, apulaispoliisipäällikkö, keskusrikospoliisin päällikkö ja apulaispäällikkö, suojelupoliisin päällikkö, esitutkintatehtäviin määrätty apulaispäällikkö, esitutkintatehtäviin määrätty osasto-päällikkö, esitutkintatehtäviin määrätty ylitarkastaja ja tarkastaja, liikkuvan poliisin päällikkö, apulaispäällikkö ja liikennepoliisitarkastaja, rikosylitarkastaja, rikostarkastaja, rikosylikomisario, ylikomisario, rikoskomisario ja komisario;
Tullihallituksen rikostorjuntaosaston päällikkö ja tullirikostorjunnasta vastaavien yksiköiden päälliköt, tullipiirin päällikkö ja sen rikostorjuntapäällikkö sekä tulliylitarkastaja, jonka Tullihallituksen rikostorjuntaosaston päällikkö tai rikostorjunnasta vastaavan yksikön päällikkö taikka tullipiirin päällikkö on määrännyt tutkinnanjohtajaksi;
rajavartiolaitoksen päällikkö ja apulaispäällikkö, rajavartiolaitoksen esikunnan raja- ja meriosaston osastopäällikkö, rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikkö, apulaisosastopäällikkö, ylitarkastaja, rikosylitarkastaja ja rikostarkastaja, rajavartioston ja merivartioston komentaja ja apulaiskomentaja, rajavartioston ja merivartioston rajatoimiston ja meritoimiston päällikkö, Suomenlahden merivartioston Helsingin rajatarkastusosaston päällikkö ja varapäällikkö sekä vähintään luutnantin arvoinen rajavartiomies, joka on saanut tutkinnanjohtajalle rajavartiolaitoksessa säädetyn koulutuksen ja jonka rajavartiolaitoksen tai sen hallintoyksikön päällikkö on määrännyt tutkinnanjohtajaksi;
syyttäjä.

Pidättämiseen oikeutetuista puolustusvoimien virkamiehistä säädetään laissa erikseen.

Pakkokeinoista päättäminen

Tässä on lueteltu ja käsitelty niitä pakkokeinoja, joiden käytöstä voi yksin päättää tai sitä voi pyytää tuomioistuimelta pidättämiseen oikeutettu virkamies.

Itse päätettävät pakkokeinot

Matkustuskielto: Esitutkinnan aikana matkustuskieltoa koskevasta asiasta päättää pidättämiseen oikeutettu virkamies. Ennen päätöksen tekemistä siitä on ilmoitettava syyttäjälle, joka voi ottaa kysymyksen päätettäväkseen. Syytteen nostamisen jälkeen matkustuskieltoa koskevasta asiasta päättää tuomioistuin.^[2]
Lähetyksen pysäyttäminen takavarikkoa varten: Rikoksesta epäillylle tarkoitettu tai häneltä lähtöisin oleva kirje, paketti tai muu vastaava lähetys saadaan ennen sen saapumista vastaanottajalle takavarikoida tai jäljentää, jos rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vähintään vuosi vankeutta.^[3]
Datan säilyttämismääräys: Pidättämiseen oikeutettu virkamies voi määrätä sen, jonka hallussa tai määräysvallassa data on, ei kuitenkaan rikoksesta epäiltyä, säilyttämään sen muuttumattomana. Määräyksestä on pyynnöstä annettava kirjallinen todistus.
Takavarikko: Takavarikoimisesta ensimmäiseksi neljäksi kuukaudeksi päättää pidättämiseen oikeutettu virkamies. Hän voi päättää myös takavarikkonsa kumoamisesta. Tämän jälkeen neljä kuukautta kerrallaan asiasta päättää tuomioistuin. Tuomioistuin saa päättää takavarikosta siitä syytettä käsitellessään tai takavarikon jatkoaikaa harkitessaan.Esine, omaisuus tai asiakirja voidaan takavarikoida, jos on syytä olettaa, että: 1) sitä voidaan käyttää todisteena rikosasiassa; 2) se on rikoksella joltakulta viety; tai 3) se tuomitaan menetetyksi.^[4]
Kotietsintä: Paikkaan kohdistuvasta etsinnästä (kotietsinnästä) päättää pidättämiseen oikeutettu virkamies.^[5]

Salaiset pakkokeinot

Muun muassa telekuuntelua, televalvontaa, tukiasematietojen hankkimista, peiteltyä tiedonhankintaa, teknistä tarkkailua, teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkimista, peitetoimintaa, valeostoa, tietolähdetoimintaa ja valvottua läpilaskua voidaan käyttää esitutkinnassa salassa niiden kohteilta. ^[6]

Telekuuntelu on yleisen viestiverkon seuraamista
Televalvonta on tunnistamistietojen hankkimista viestistä tai laitteeseen sekä teleosoitteen tai telepäätelaitteen sijaintitiedon hankkimista taikka teleosoitteen käytön tilapäistä estämistä. ^[6]
- Kiireellisessä tapauksessa televalvonnan saa aloittaa heti ja sitä saa jatkaa kunnes tuomioistuin on käsitellyt asian.
- Tuomioistuimelle on ilmoitettava 24 tunnin kuluessa televalvonnan aloittamisesta.
Tekninen kuuntelu^[6]
- kun se kohdistuu vankiin
- kun se kohdistuu epäiltyyn vakituiseen asumiseen tarkoitetun tilan ulkopuolella
- kun kuuntelu- tai katselulaite on tarkoitus sijoittaa epäillyn käyttämään kulkuneuvoon tai siihen tilaan, jossa epäilty oleskelee
Tekninen katselu^[7]
- Tuomioistuin päättää asuntokuuntelusta ja vangitun epäillyn teknisestä kuuntelusta, jos pidättämiseen oikeutettu virkamies sitä vaatii.

Muita valtuuksia, velvoitteita ja päätäntävastuita

Esitutkinnan aikana vangitsemisvaatimuksen tekee pidättämiseen oikeutettu virkamies. Syyttäjä voi ottaa asian käsittelyn itselleen.^[8]
Esitutkintaviranomainen saa olla puuttumatta esineen kuljetukseen, jos tämä on tarpeen tekeillä olevaan rikokseen osallisten henkilöiden tunnistamiseksi taikka tekeillä olevaa rikosta vakavamman rikoksen tai laajemman rikoskokonaisuuden selvittämiseksi (valvottu läpilasku).
Peitetoiminnalla tarkoitetaan tiettyyn henkilöön kohdistuvaa suunnitelmallista tiedonhankintaa käyttämällä soluttautumista, jossa tiedonhankinnan edellyttämän luottamuksen hankkimiseksi käytetään vääriä, harhauttavia tai peiteltyjä tietoja tai rekisterimerkintöjä taikka valmistetaan tai käytetään vääriä asiakirjoja. Keskusrikospoliisin tai suojelupoliisin päällikkö päättää peitetoiminnasta. ^[9]
Tuomioistuimen on määrättävä vangittu päästettäväksi heti vapaaksi, jos edellytyksiä vangittuna pitämiseen ei enää ole. ^[10]
Voidaan rajoittaa tutkintavangin ja kiinni otetun tai pidätetyn yhteydenpitoa muuhun henkilöön, jos on syytä epäillä, että yhteydenpito vaarantaa kiinniottamisen, pidättämisen tai tutkintavankeuden tarkoituksen. ^[11]

Pidättämiseen oikeutetut muualla

Viro

Tutkintaviranomaisella on oikeus pidättämiseen. Jos henkilö saadaan kiinni rikoksesta itse teossa tai välittömästi teon jälkeen tai jos hän yrittää paeta, kuka tahansa voi viedä hänet poliisille pidätettäväksi.^[12]

Saksa

Yleinen syyttäjä tai poliisi voi pidättää epäillyn väliaikaisesti, jos hänet saadaan kiinni rikospaikalta tai hänen epäillään yrittävän paeta poistuessaan rikospaikalta. Yleinen syyttäjä tai poliisi voi myös pidättää epäillyn, jos viivästymisestä aiheutuu vaaraa ja asia on siksi kiireellinen, edellyttäen, että pidätysmääräyksen ehdot täyttyvät. Tämä edellyttää, että on olemassa pakottavia syitä epäillä henkilöä rikoksesta ja erityiset pidätysperusteet täyttyvät. Epäillyn pidätyshetkellä tuomari on jo voinut antaa pidätysmääräyksen yleisen syyttäjän pyynnöstä tai se voidaan antaa pidätyksen jälkeen. Pidätysmääräys voidaan antaa myös, jos tietyt tutkintatoimenpiteet, kuten kuulustelu tai henkilöön kohdistuva etsintä, on suoritettava käyttämällä pakkoa.^[13]