Justiina lähettää Pekan ja Pätkän vuokraamaan kesähuvilaa. Kiero kiinteistönvälittäjä Adolf Muikku kynii kaksikolta rahat esittelemällä valokuvaa, jossa on vierekkäin suuri miljoonahuvila ja rähjäinen mökki. Pekka ja Pätkä kuvittelevat ostaneensa huvilan ja päättävät perustaa täysihoitola Puunpätkän. Mukaan tulee myös kadulla vastaan kävellyt Pätkän sukulainen Kalevi Vaski.
Puupäät muuttavat huvilaan (ja menevät sisään savupiipun kautta koska avain ei sovi oveen), avaavat täysihoitolansa ja ottavat vastaan arvokkaita helsinkiläisvieraita. Tällä välin Pätkä ja Kalevi ovat maidonhakumatkalla tavanneet maantiellä neitosen, Eevan, jonka auto on mennyt rikki. Kalevi ja Eeva löytävät toisensa Pätkän yrittäessä korjata autoa, kunnes paljastuu, että siitä on bensiini loppunut. Perillä tuohtunut Eeva osoittautuu huvilan todellisen omistajan tyttäreksi ja sitä ennen Justiina lähti asiolle. Puupäät ja vieraat rellestävät huvilassa kellarista löytyneen konjakin voimalla, kunnes talon oikea omistaja johtaja Riuku ja hänen vaimonsa saapuvat. Pekalle ja Pätkälle selviää, että he ovatkin ostaneet viereisen mökin. Armas Kotivalo Riuku heittää Puupäät ulos huvilasta, ja täysihoitolavieraat poistuvat uhkaillen oikeusjutulla. Pekka ja Pätkä pelkäävät Justiinan raivostuvan että Muikku huijasi heitä kunnolla ja aikovat miettiä miten saada rahat takaisin ennen Justiinan paluuta.
Kalevi Vaski ja johtaja Riu´un tytär Eeva rakastuvat. Eeva päättää tehdä komeaäänisestä Kalevista iskelmätähden, koska hänen isänsä työskentelee musiikkialalla. Eeva palkkaa Pekan ja Pätkän nauhoittamaan salaa serenadin, jonka Kalevi laulaa hänelle öisellä soutumatkalla ja töitä palvelijoina. Riukun huvilaan kokoontuu joukko musiikkiteollisuuden kihoja kuuntelemaan koenauhoja, ja Kalevin nauha ujutetaan samaan joukkoon. Nauhan kuultuaan kihot palkkaavat Kalevin välittömästi, ja johtaja Riuku ostaa Puupäiden mökin hyvään hintaan. Puupäät aikovat palata kotiin samalla Justiina palasi.
Toista Puupää-elokuvaa ryhdyttiin valmistelemaan nopeasti ensimmäisen (Pekka Puupää, 1953) saaman suosion ansiosta. Ensimmäisen elokuvan ohjannut Ville Salminen kieltäytyi jatkamasta, koska ei halunnut jumiutua Puupää-ohjaajaksi. Tilalle määrättiin Armand Lohikoski, josta tuli Puupäiden kesto-ohjaaja[1].
Käsikirjoituksen teki ensimmäisen elokuvan tapaan Reino Helismaa. Myöhemmistä Puupäistä poiketen elokuvaa ei suunnattu yksinomaan lapsille, joten siihen lisättiin Olavi Virran ja Ruth Johanssonin välinen romanssi aikuisyleisöä varten. Virta korvasi ensimmäisessä Puupäässä vastaavaa roolia esittäneen Tapio Rautavaaran. Virta myös laulaa elokuvassa useita ikivihreitä, kuten ”Sinun silmiesi tähden” (tekijöinä Helismaa ja Toivo Kärki, joka myös sävelsi Puupää-filmien musiikin).[2] Alkuperäisestä juonesta saksittiin pois pahinta konjakin kanssa rellestystä ja humalahuumoria, jotta filmistä saatiin myös lapsille sopiva. Elokuvassa näyttelee sivuosassa myös myöhemmissä Puupää-elokuvissa talonmies Pikkaraista esittänyt Armas Jokio.
Elokuvan kuvauksissa toisensa ensimmäisen kerran tavanneiden 20-vuotiaan Ruth Johanssonin ja 38-vuotiaan Olavi Virran välille kehkeytyi niiden aikana seurustelusuhde, joka kesti tiettävästi ainakin kaksi vuotta. Suhde oli laajalti tiedossa, vaikka Virta oli koko ajan naimisissa ja asui perheensä luona.[3]
Kritiikissä vuodelta 2012 Siiri Angerkosken roolisuorituksen sanotaan tavoittelevan huikeita mittoja.[1] Toisen kriitikon mukaan elokuvan parasta antia on Olavi Virran laulama ”Sinun silmiesi tähden”.[4]
Lähteet
↑ abPajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat 17.1.2012, s. D7.
↑Kalervo Kärki: Sydämeni sävel - Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 344. Tampere: Mediapinta, 2015. ISBN 978-952-235-888-2
↑Erola, Lasse: Olavi Virta ja hänen maailmansa, s. 102. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2005.
