Pekka Kuusisto

Tämä artikkeli käsittelee viulistia. Samannimistä jääkiekkoilijaa käsittelee artikkeli Pekka Kuusisto (jääkiekkoilija).
Pekka Kuusisto ja The Luomu Players Faces-etnomusiikkifestivaaleilla vuonna 2005.

Pekka Taneli Kuusisto (s. 7. lokakuuta 1976 Espoo) on tunnetuimpia suomalaisia viulisteja.[1][2] Hän on menestynyt myös kapellimestarina johtamalla jousiorkestereita viulun takaa ja sinfoniaorkestereita kapellimestarikorokkeelta.[3]

Kuusisto on toiminut norjalaisen Det Norske Kammerorkesterin taiteellisena johtajana vuodesta 2021.[4]

Ura

Kuusisto aloitti viulunsoiton kolmevuotiaana Itä-Helsingin musiikkiopistossa Géza Szilvayn johdolla.[5][6] Myöhemmin hän opiskeli Sibelius-Akatemiassa ja Indianan yliopistossa Yhdysvalloissa.[7] Hänen opettajinaan ovat toimineet muun muassa Tuomas Haapanen, Miriam Fried ja Paul Biss.[5]

Vuonna 1992 Kuusisto sijoittui Carl Nielsen -kilpailussa kolmanneksi. Vuonna 1995 hän voitti 19-vuotiaana ensimmäisenä suomalaisena kansainvälisen Jean Sibelius -viulukilpailun ja sai erikoispalkinnon Sibeliuksen viulukonserton parhaasta esityksestä.[5] Samana vuonna hän voitti myös Kuopion viulukilpailun.[5][8]

Kuusisto on esiintynyt lukuisten orkesterien solistina ja toiminut samalla myös kapellimestarina. Kuusisto työskentelee säännöllisesti esimerkiksi Virtuosi di Kuhmon sekä Australian, Lontoon ja Skotlannin kamariorkestereiden kanssa.[7] Hän on soittanut myös kansanmusiikkia eri yhtyeissä. Hän muodostaa harmonikkataiteilija Johanna Juholan kanssa KRAFT-yhtyeen ja johtaa kokoonpanoa The Luomu Players.[7][9]

Kuusistolle ominaista on genrerajojen ylittäminen.[10] Hän on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi Trio Töykeiden,[11] lauluyhtye Rajattoman ja Don Johnson Big Bandin kanssa.[7] Vuonna 2011 hän vieraili metalliyhtye Mokoman Varjopuoli-albumilla, jolla hän soittaa viulua, Rhodes-pianoa ja harmonia.[10]

Myös Kuusiston veli Jaakko Kuusisto oli viulisti. Veljekset toimivat yhdessä vuonna 1997 perustetun Tuusulanjärven kamarimusiikin (nykyinen Meidän Festivaali) taiteellisina johtajina vuosina 1999–2006, minkä jälkeen Pekka Kuusisto jatkoi tapahtuman taiteellista johtamista yksin.[12] Veljesten isä on säveltäjä Ilkka Kuusisto ja isoisä säveltäjä Taneli Kuusisto.

Helmikuussa 2008 Väinö Tannerin säätiö myönsi Pekka Kuusistolle 50 000 euron suuruisen Tanner-palkinnon.[13] Lokakuussa 2013 Kuusisto sai Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon[14] ja vuonna 2024 musiikin valtionpalkinnon.[15]

Diskografia

  • Sibelius: Violin concerto (Ondine 1996). Pekka Kuusisto, viulu & Helsingin kaupunginorkesteri (joht. Leif Segerstam).
  • String attached (Ondine 1997). Pekka Kuusisto, viulu & Raija Kerppo, piano.
  • Vivaldi: The four seasons (Ondine 1999). Pekka Kuusisto, viulu & Kuhmon virtuoosit.
  • Folk trip (Ondine 2002). Pekka Kuusisto, viulu & The Luomu Players.
  • Mozart: Violin concertos 3, 4, 5 (Ondine 2003). Pekka Kuusisto, viulu & Tapiola Sinfonietta (joht. Olli Mustonen).
  • Sibelius, Musical soirée at Ainola (Ondine 2004). Pekka Kuusisto, viulu & Heini Kärkkäinen, piano.
  • Sibelius: Works for violin and orchestra (Ondine 2006). Pekka Kuusisto, viulu & Tapiola Sinfonietta.
  • Subterráneo (Liverace 2009). Pekka Kuusisto, viulu & Iiro Rantala, piano.
  • Paganini duos (Ondine 2009). Pekka Kuusisto, viulu & Ismo Eskelinen, kitara.
  • Kiestinki (Warner Music Nordic 2011). Pekka Kuusisto, viulu & Paula Vesala
  • Rautavaara: Works for violin and piano (Ondine 2011). Pekka Kuusisto, viulu & Paavali Jumppanen, piano.
  • Lindberg: Violin Concerto; Jubilees; Souvenirs. (Ondine 2013) Pekka Kuusisto, viulu & Tapiola Sinfonietta
  • Fagerlund: Darkness in Light (Bis 2015). Pekka Kuusisto, viulu & Radion sinfoniaorkesteri

Palkintoja ja tunnustuksia

Lähteet

  1. ↑ Kuka kukin on 2007. Otava, 2006.
  2. ↑ Pekka Kuusisto (Internet Archive) MTV3 Uutiset. Arkistoitu 2.11.2013. Viitattu 4.5.2014.
  3. ↑ Sirén, Vesa: Nuori kontrabasisti Maria Krykov teki ihmeitä. (Konserttiarvostelu) Helsingin Sanomat, 7.10.2022, s. B 6. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.10.2022.
  4. ↑ Det Norske Kammerorkester Det Norske Kammerorkester. Viitattu 31.10.2023. (norjaksi)
  5. ↑ a b c d Pekka Kuusisto voittaa Sibelius-viulukilvan 1995 Elävä arkisto. 29.11.1995 (alkuperäinen). Yle. Viitattu 31.10.2013.
  6. ↑ Kaira, Lauri: Pekka Kuusisto: Miksi kaikkialla aina soi? Kulttuuriuutiset.net. 2003. LYHTY – luovan työn tekijät ja yrittäjät. Arkistoitu 2.11.2013. Viitattu 31.10.2013.
  7. ↑ a b c d Pekka Kuusisto Meidän festivaali. Arkistoitu 4.5.2014. Viitattu 4.5.2014.
  8. ↑ Löf, Risto: Nuori konkari voittoon. (Voittajat 1967–2010.) Savon Sanomat, 11.10.2010, s. 14.
  9. ↑ Pekka Kuusisto & The Luomu Players Fazer Artists' Management. Arkistoitu 2.11.2013. Viitattu 31.10.2013.
  10. ↑ a b Mokoma julkaisee akustisen albumin Varjopuoli 2. marraskuuta 5.10.2011. Mokoma. Viitattu 6.10.2011.
  11. ↑ Huolman, Jussi: Trio Töykeät: Sisu SuomiJazz.com. 20.8.2006. Viitattu 31.10.2013.
  12. ↑ Jaakko Kuusisto viimeistä kesää taiteellisena johtajana (Internet Archive) 19.5.2006. Tuusulanjärven kamarimusiikki. Arkistoitu 4.5.2007. Viitattu 4.5.2014.
  13. ↑ Pekka Kuusisto sai 50 000 euron Tanner-palkinnon Yle Uutiset. 15.2.2008. Viitattu 4.5.2014.
  14. ↑ Pohjoismaiden neuvoston palkinto Pekka Kuusistolle, Seita Vuorelalle ja Jani Ikoselle HS.fi. 30.10.2013. Viitattu 4.5.2014.
  15. ↑ Kauppinen, Eeva: Muu­sik­ko Pekka Kuu­sis­to sai taiteen val­tion­pal­kin­non – Ei pal­kin­to­ja poh­joi­seen Kaleva. 4.12.2024. Oulu: Kaleva365 Oy. Viitattu 4.12.2024.
  16. ↑ Pro Finlandia -palkittu Martti Suosalo Yle.fi/uutiset. 6.12.2016. Viitattu 30.1.2017.

Aiheesta muualla

Strategi Solo vs Squad di Free Fire: Cara Menang Mudah!