Taiteilijauransa alussa 1990-luvulla Hannula teki kuvitustöitä.[3] Sen jälkeen hän on luonut surrealistissävytteistä etsausviivaan perustuvaa grafiikkaa. Viime vuosina Hannula on työskentellyt myös konstruktivististen paperikollaasien parissa, joita hän valmistaa kierrätys- ja ylijäämäpapereista.[4]
Hannula on kiinnostunut vuorovaikutuksesta taiteen tilaajan ja tekijän välillä. Hän on soveltanut yhteiskehittelyn (co-creation) ajatusta tilaustöihin ja kutsuu tätä yhteistyötä partnerismiksi.[5][6] Hannula on kiinnostunut myös kuvataiteen tekemiseen liittyvästä meditatiivisuudesta, millä hän tarkoittaa työskentelyn etemistä askel kerrallaan ilman etukäteissuunnitelmaa.[7]
Hannula on aktiivinen mielipidekirjoittaja. Hannula on kiinnostunut kuvataiteilijan toimeentulon parantamiseen liittyvistä kysymyksistä.[8] Hän on myös taiteilijayrittäjyyden puolestapuhuja.[9]
Lähteet
↑Viherluoto, Päivi: 2 x Hannula. Simo ja Pekka Hannula, grafiikkaa, piirustuksia maalauksia, esinekoosteita ja kollaaseja. Hämeenlinnan taidemuseon julkaisuja 2004, nro 2, s. 20-23.
↑Autio, Hanna: Taide ei synny ilman jätettä, Pekka Hannulan eettiset ohjeet kehottavat paikallisuuteen, puhtauteen ja taloudellisuuteen. Keskisuomalainen 24.8.2008.
↑Lindroos, Leena: Tilattu työ ei ole huonoa taidetta. Taito 2004, nro 4, s. 50-51.
↑Popelka, Marjut: Kolmen taiteen tien kulkija, Etsauksia, kollaaseja ja meditatiivisia piirustuksia - Taidegraafikko Pekka Hannulan ateljeessa aukeaa monipuolinen taiteen maailma. Antiikki ja taide 2015, nro 4.
↑Joensuu, Liisa: Numerot taiteen takana (Pekka Hannulan ajankäyttöpäiväkirjasta vuodelta 2005). Arsis (Taiteen keskustoimikunta), 2006, nro 1, s. 10-12.
↑Savaspuro, Miia: Taidetta niukkuudesta. Kauppalehti, Presso 26.8.2006, s.18-19.
