Parananjättilumpeella on hyvin suuret, halkaisijaltaan jopa kaksimetriset kelluslehdet. (Kahden muun jättilummelajin lehdet kuitenkin kasvavat vielä tätä suuremmiksi.) Lehdet ovat myös alapinnaltaan vihreät, toisin kuin muilla jättilumpeilla. Lehden reunus on muita lajeja korkeampi, jopa 20 cm.
Lehden alapinta ja muut vedenalaiset osat ovat hyvin piikikkäitä.[2][3]
Jättilumme tuottaa useita Kukkia vuodessa, mutta vain yhden kerrallaan. Kukka kukkii vain kahtena peräkkäisenä yönä. Ensimmäisenä yönä kukka on valkoinen. Luonnossa se houkuttelee tuoksullaan ja lämmöllään sitä pölyttäviä, lehtisarvisiin kuuluvia Cyclocephala-suvun kovakuoriaisia. Aamulla kukka sulkeutuu, mutta avautuu uudestaan seuraavana iltana, nyt vaaleanpunaisena. Siitepölyn tahrimat kuoriaiset voivat nyt lentää toiseen kukkaan pölyttämään sen. Seuraavan yön aikana pölyttyneet kukat kuihtuvat ja painuvat veden alle. Pohjalla kukasta kehittyy hedelmä, jossa on satoja siemeniä.[3][4]
Jättilumme on luonnossa lyhytikäinen perenna. Sama kasviyksilö elää muutaman vuoden. Kasvihuoneissa kuitenkin kasvi kasvatetaan joka vuosi siemenestä, joka yleensä kylvetään tammikuussa. Kasvihuoneissa jättilumme pölytetään itsepölytteisesti, joten siemenestä kasvatettava kasvi on tavallaan klooni.[3]
Parananjättilumme on termogeneettinen kasvi. Se tuottaa lämpöä voimistamalla aineenvaihduntaansa. Kukinnan ensimmäisenä yönä kukka voi olla 7–10 astetta ympäristöään lämpimämpi.[5]
