Oskari Heikki Santaholma (24. huhtikuuta 1878 Kalajoki – 26. elokuuta 1956 Kalajoki) oli suomalainen kauppaneuvos ja sahateollisuusalalla toimineen kalajokelaisen A. Santaholma Oy:n toimitusjohtaja.[1][2][3][4]
Oskari Santaholman vanhemmat olivat kauppias, laivanvarustaja, sahateollisuusmies Antti Pahikkala-Santaholma ja Josefiina Amalia Helander (s. 1834). Hän oli naimisissa vuodesta 1905 Siiri Johanna Selinin (1882–1954) kanssa.[1][2][3]
Santaholma kävi muutaman luokan verran Oulun suomalaista lyseota ja sen jälkeen 1897 Raahen Porvari- ja Kauppakoulun. Tehtyään vielä 1901–1902 vuoden mittaisen opintomatkan Englantiin hän alkoi työskennellä isänsä perustamassa A. Santaholma Oy:ssa aluksi konttoripäällikkönä. Oskari Santaholmasta tuli yhtiön toimitusjohtaja vuonna 1924. Vuodesta 1926 lähtien hän omisti yhtiön yhdessä veljiensä kauppaneuvos Sivert Santaholman (1864–1936) ja Olli Santaholman (1875–1940) kanssa. Oskari Santaholman aikana Santaholma oY uudisti 1926 omistamansa Jokirannan sahan Haukiputaalla ja vuonna 1934 yhtiö osti raahelaisen Pirttiniemen sahan Sigrid Juseliuksen säätiöltä. Tämän jälkeen tehtiin uudistustöitä 1937 Jokirannan sahalla, 1938 Jokisuun sahalla ja vuonna 1939 Pirrtiniemen ja Jokirannan sahoilla. Jokirannan sahan yhteyteen valmistui vuonna 1937 21 miilun hiiltämö jonka tuottama sysi myytiin Ruotsiin. A. Santaholma oy:llä oli myös oma telakka joka rakensi useita pieniä hinaajia ja yhteensä 80 proomua. Santaholman sahojen toiminta supistui sota-aikana huomattavasti. Sotien jälkeen yhtiö rakennutti työväen asuntoja työntekijöilleen Raaheen ja Haukiputaalle. Vuonna 1949 Jokirannan ja Pirttiniemen sahoille saatiin selluloosahakkurit käsittelemään sahaustoiminnassa syntyvää jätepuuta. [1][2][3][4]
Oskari Santaholma oli Santaholma Oy:n johtokunnan jäsenenä 1911–1956 ja Pohjolan Osake-Pankin hallintoneuvoston puheenjohtajana vuodesta 1931 alkaen. Hän oli Kalajoen kunnanvaltuuston jäsenenä ja Oulun kauppakamarin hallituksen jäsenenä. Santaholma sai kunnallisneuvoksen arvon 1928 ja kauppaneuvoksen arvon 1943. Hän rakennutti vuonna 1912 Kalajoelle jugendtyylisen, helsinkiläisen arkkitehtitoimisto Palmqvist & Sjöströmin suunnitteleman Havula-nimisen asuinhuvilan. Tämä huvila siirtyi alkuperäisine irtamistoineen vuonna 1992 Santaholman perikunnalta Kalajoen kunnalle. Kunnostustöiden jälkeen Havula avattiin yleisölle vuonna 1997. [1][2][5][3][4]
Lähteet
