Opatti (eli Optatus) Lyytinen (4. kesäkuuta tai 24. kesäkuuta 1832 Vesanto – 30. joulukuuta 1903 Vesanto) oli suomalainen kansanrunoilija.
Henkilöhistoria
Selkämän tilalla syntyneen Lyytisen vanhemmat olivat talollinen Juhani Lyytinen ja tämän vaimo Eeva Kanninen. Optatus Lyytinen oli toisen kansanrunoilijan, Pentti Lyytisen, veljenpoika. Hän opetteli luku-, kirjoitus- ja laskutaidon ja viljeli vuodesta 1868 lähtien omaa Penttilän tilaansa Vesannon Sonkarinsaaren kylässä. Kuntakokouksen puheenjohtajana hän toimi vuodesta 1871 vuoteen 1877 ja kunnallislautakunnan varaesimiehenä vuodesta 1879 vuoteen 1897.
Lyytisen puoliso vuodesta 1861 oli Kustaava Sikström (k. 1922). Kaupunkineuvos Edvard Lyytinen oli heidän poikansa.[1]
Optatus Lyytisen runoja
Lyytinen kirjoitti jo nuorempana runoja ja lauluja, joita julkaistiin ensin Suomettaressa 1855 ja 1856 ja myöhemmin Kuopiossa ilmestyneessä Savo-lehdessä. Hän käytti runoissaan paitsi vanhaa kansanrunon mittaa, myös loppusoinnillisen kansanlaulun muotoa. Lyytisen runot olivat osin lyyrillisiä tuokiokuvia, mutta osin ne liittyivät ajankohtaisiin tapahtumiin tai keksintöihin tai hänen omiin kokemuksiinsa:
- Rikas neito
- Linnun laulu
- Laulu ja soitto
- En laulamasta lakkaa
- Tanssissa ja iloseuroissa
- Katovuoden muistoksi 1862
- Aleksanteri II:n murhan johdosta
- Kirjapainosta
- Polkupyörät.
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla