Norjan Antarktiksen alue tarkoittaa Norjan omistukseensa vaatimaa aluetta Etelämantereella. Norja esitti aluevaatimuksen Kuningatar Maudin maasta vuonna 1939. Alue kattaa noin kuudesosan koko Etelämantereen pinta-alasta, ja sitä rajoittavat pituuspiirit 20° läntistä ja 44°38’ itäistä pituutta. Siellä sijaitsee 12 toiminnassa olevaa tutkimusasemaa. Suurin osa alueesta on peittynyt Itä-Antarktiksen jäätikköön, ja sen rannikkoa mukailee jääseinämä.[1] Norja katsoi olevansa oikeutettu alueeseen muun muassa siksi, että norjalaiset valaanpyytäjät saapuivat sinne ensimmäisten joukossa. Toisaalta norjalaiset ovat myös tehneet paljon tutkimusretkeilyä Etelämantereella.[2]
Norjalla on myös historiallinen aluevaatimus Pietari I:n saaresta, joka sijaitsee merellä noin 450 km Länsi-Etelämantereen rannikosta. Etelämantereen asemaa koskeva sopimus jäädytti Norjan aluevaatimukset.[1]
Vuonna 2015 Norja ulotti aluevaatimuksensa etelänavalle asti. Ennen vuotta 2015 aluevaatimus päättyi muutaman kilometrin päähän navasta.[2]