Tämä artikkeli käsittelee Euroopassa myytyä Sunny-mallisarjaa. Pohjois-Amerikassa ja Japanissa myydystä Sunny-mallista on oma artikkeli.
Nissan Sunny -mallinimi oli Euroopassa käytössä Nissanilla vuosina 1981–1995. Ensimmäistä B11-sukupolvea myytiin myös muilla markkina-alueilla, mutta myöhemmät Sunny N13- ja N14-mallit olivat myynnissä vain Euroopassa. Ne tosin olivat samoja autoja kuin Japanin kotimarkkinoilla myydyt Pulsar-mallit.
Euroopassa ensimmäinen Sunny-nimellä myyty Nissan esiteltiin vuonna 1981. Malli oli tekniikaltaan läheistä sukua Nissan Cherrylle. Kasvaneesta koostaan huolimatta auto oli edeltäjäänsä kevyempi, sillä korirakenteissa käytettiin suurlujuusterästä. Sisätiloiltaan Sunny oli yksi luokkansa suurimmista malleista.[1]
Korimalleina olivat kaksi- ja nelioviset sedanit, coupé ja kaksi erilaista farmarimallia. Ensimmäinen oli loivaperäinen ja matala Sport Wagon, myöhemmin esiteltiin käytännöllisempi farmari (AD), joka oli 10 senttimetriä korkeampi. Siinä oli pyöreät ajovalot, ja se oli tarkoitettu eräänlaiseksi säästömalliksi, sillä useimmat mukavuusvarusteet oli karsittu ja vaihteisto oli nelivaihteinen.[1]
Moottorivalikoimassa olivat aluksi 1,3- (60 hv) ja 1,5-litraiset (75 hv) bensiinimoottorit. Vuonna 1982 esiteltiin myös 1,7-litrainen (55 hv) dieselmoottori.[1] Ainoastaan Japanissa myytiin 1,5-litraisella (115 hv) turbomoottorilla varustettua kolmiovista hatchbackia, jonka nimi oli Sunny Turbo Leprix. Turbomallia sai myös sedan- ja coupé-korisena[2].
Vuonna 1986 Sunny- ja Cherry-mallistot yhdistyivät Euroopassa, ja uusi malli tunnettiin aina Sunnyna. Cherryn korvasivat kolmi- ja viisioviset hatchbackit, ja vanhan Sunnyn puolestaan neliovinen sedan. Kooltaan auto kasvoi varsin vähän, mutta sen paino nousi yli 100 kilolla.[3] Kreikassa tätä mallia myytiin Cherry-nimisenä.
Tarjolla olivat myös coupé- ja farmarikoriset Sunny-mallit, jotka poikkesivat muusta mallistosta, sillä ne olivat Pohjois-Amerikassa ja Japanissa myytyjä B12-Sunnyja (USA:ssa Nissan Sentra).[3] Harhaanjohtavasti Malesiassa ja Uudessa-Seelannissa N13-Sunnya myytiin Nissan Sentra -nimisenä.
Moottoreina olivat edellisestä sukupolvesta periytyvät 1,3-litrainen (60 hv) bensiinimoottori ja 1,7-litrainen (55 hv) diesel. 1,6-litrainen (84 hv) oli sen sijaan uusi. Myöhemmin mallistoon lisättiin myös 16-venttiilinen 1,6-litrainen (120 hv).[3]
Moottorivalikoimaa uudistettiin vuoden 1988 lopulla, kun 12-venttiiliset 1,4- (80 hv) ja 1,6-litraiset (94 hv) sekä 16-venttiilinen 1,8-litrainen (129 hv) korvasivat aiemmat moottorit.[3]
Viimeinen Euroopassa myyty Sunny-sukupolvi esiteltiin vuonna 1990. Korimalleina olivat jälleen neliovinen sedan sekä kolmi- ja viisioviset hatchbackit. Näistä kolmiovisen perä oli hyvin pysty, kun taas viisiovisessa perä oli paljon viistompi. Mallistoon kuului myös viisiovinen farmari, joka ei kuitenkaan todellisuudessa ollut N14-Sunny, vaan uudelleennimetty Nissan AD.