Wirth työskenteli 1963–1967 tietotekniikan apulaisprofessorina Stanfordin yliopistossa ennen kuin sai 1968 professorin viran ETH Zürichistä. Hän työskenteli kaksi vuotta myös Xerox PARC:ssa Kaliforniassa. Wirth jäi eläkkeelle huhtikuussa 1999.
Wirth on suunnitellut Algol W-, Euler-, Pascal-, Modula-, Modula-2- ja Oberon-ohjelmointikielet. Hän oli myös mukana suunnittelemassa Lola-laitteistosuunnittelu- ja simulointijärjestelmää. Wirth sai Turing-palkinnon vuonna 1984 suunnittelemistaan ohjelmointikielistä Euler, Algol W, Modula ja Pascal.[4] Wirth on saanut myös muun muassa IEEE Computer Society Pioneer Award -palkinnon 1987.[5]
Wirthin kaksi ensimmäistä ohjelmointikieltä olivat Euler (1965) ja PL/360 (1968), joiden jälkeen hänet kutsuttiin mukaan työryhmään kehittämään Algol-kielen seuraavaa versiota Algol-60:n seuraajaksi. Wirthin ehdottama Algol W oli yksinkertaisempi kuin Adriaan van Wijngaardenin ehdotus, josta tuli Algol-68. Ehdotuksen hylkäyksen jälkeen Wirth lähti Algol-kielen työryhmästä ja muokkasi ehdotuksestaan Pascal-kielen.[6] Pascal oli yksinkertainen ja joustava kieli, joka oli suunniteltu nopeaan kääntämiseen tehokkaaksi koodiksi. Pascal säilytti Algolin rakenteen, mutta karsi monimutkaisuutta ja lisäsi tuen käyttäjän määrittämille tietotyypeille. Pascal otettiin käyttöön vuonna 1971 opetuksessa ETH:ssa, josta se levisi muihin yliopistoihin. Kielen yksinkertaisuus ja tehokkuus teki siitä suositun henkilökohtaisissa tietokoneissa, joissa oli rajallisesti muistia ja tallennustilaa.[4]
Wirth vaikutti ETH:ssa Lilith-työaseman ja sen seuraajan Ceresin kehitykseen.[7][8]
Oberon System -järjestelmän kehitykseen kehitettiin Oberon-ohjelmointikieli, jota käytettiin Modula-2:n sijaan.[9]
Wirthin kuuluisin artikkeli on Program Development by Stepwise Refinement ja hänen merkittävin teoksensa Algorithms + Data Structures = Programs.
Wirthin mukaan on nimetty tietojenkäsittelyalalla sananparreksi tullut Wirthin laki. Väitteen mukaan ohjelmistot hidastuvat nopeammin kuin Mooren lain mukainen tietokoneiden suorituskyvyn kasvu.[10][11]
Teoksia
Wirth, Niklaus: Algorithms + Data Structures = Programs. Prentice-Hall, 1976. ISBN 0-13-022418-9
