Nguyễnin suku alkoi saada valtaa jo 1500-luvulla Lê-dynastian valtakaudella. Lê-, Mạc- ja Trinh-sukujen keskinäisten valtataisteluiden ja liittoutumien jälkeen vuonna 1673 saavutettiin rauhanomainen tila, jossa Nguyễn-suku hallitsi lähinnä Vietnamin eteläosia ja Trinh-suku sai pohjoisosat haltuunsa. Tây Sơninkapinan jälkeen Gia Longista tul keisari vuonna 1802. Hänestä tuli Nguyễn-dynastian perustaja.
Gia Longin kuoleman jälkeen dynastia harjoitti konservatiivista politiikkaa ja vastusti länsimaiden lähetystyötä. Tämä sai ranskalaiset hyökkäämään Vietnamiin ja valtaamaan sen kolme itäistä provinssia. Ranskalaisten vaikutusvalta laajeni, ja lopulta keisarilla oli enää nimellinen valta maan keskiosissa. Bảo Đại luopui kruunusta vuonna 1945.[1]
Keisarit
Hänen majesteettinsa Bảo Đại teki pyhiinvaellusmatkan -Thành-Hòa dynastian esi-isien haudoille 10. kuukauden 17. päivänä (4. marraskuuta 1932).