Muskottipähkinä on voimakkaanmakuista, joten jauhetta annostellaan vain ripaus. Suomessa muskottipähkinä on yleinen etenkin jouluruokien mausteena. Sillä maustetaan esimerkiksi lanttulaatikkoa, perunaruokia, kakkuja, piparkakkuja ja lasagnen valkokastiketta.[1][2]
Muskottipähkinän maustekäyttö on vaaratonta, mutta sellaisenaan ja suuremmissa määrin nautittuna se on vaarallista.[2] Muutaman muskottipähkinän tai parin teelusikallisen jauhetta syöminen voi aiheuttaa myrkytyksen, johon liittyy monenlaisia epämiellyttäviä fyysisiä ja psyykkisiä oireita.[1] Suurina annoksina muskottipähkinä aiheuttaa myös hallusinaatioita, sillä muskottipähkinä sisältää myristisiiniä, elemisiiniä ja safrolia, jotka muuttuvat elimistössä rakenteeltaan meskaliinin ja amfetamiinin kaltaisiksi.[3] Muskottipähkinää käytetäänkin joskus päihteenä, mikä on johtanut sairaalahoitoa vaativiin myrkytyksiin.[2] Päihteenä muskottipähkinä luokitellaan deliriantteihin.[4]
Muskottipähkinää ympäröivää kirkkaanpunaista siemenvaippaa kutsutaan muskottikukaksi. Sillä maustetaan yleensä suolaisia ruokia.[5]
Muskottipähkinä saapui Eurooppaan joskus 500-luvulla. Seuraavien vuosisatojen aikana maustetta toivat Eurooppaan arabit, mutta sen alkuperä oli eurooppalaisille pitkään tuntematon. Portugalilaiset löysivät lopulta muskottipähkinöiden lähteen Molukeilta vuoden 1497 jälkeen. Hollantilaiset ottivat sen jälkeen muskottipähkinäkaupan haltuunsa 250 vuodeksi. Vuonna 1776 ranskalainen Pierre Poivre salakuljetti muskottipuun siemeniä Mauritiukselle ja perusti sinne viljelmän. Sen jälkeen britit kuljettivat taimia muuallekin tropiikkiin, ja nykyisin sitä viljellään monessa paikassa.[6]
