Mozilla Firefox tunnettiin aiemmin nimillä Phoenix ja Mozilla Firebird.
Ohjelman kehitys alkoi, kun Dave Hyatt ja Blake Ross alkoivat karsia mielestään turhia ominaisuuksia Mozilla Suitesta. Ensimmäinen julkinen testiversio julkaistiin syyskuussa 2002 nimellä Phoenix. 14. huhtikuuta 2003 ohjelman nimi vaihdettiin Mozilla Firebirdiksi, koska BIOS-valmistaja Phoenix Technologies näki nimen rikkovan heidän tavaramerkkiään. Lopulta 9. helmikuuta 2004 nimi sai lopullisen muotonsa Mozilla Firefox, tai lyhyemmin vain Firefox. Nimenmuutos johtui siitä, että monet pelkäsivät Firebird-nimen sekoittuvan Firebird-tietokantaohjelmistoon. Näiden tapausten takia ja tarpeesta suojella selaimen brändiä Firefox on nykyisin Mozilla Foundationin tavaramerkki.
Mozillan kehitys on siirtynyt osittain käyttämään uutta Mozilla-projektin kehittämää Rust-ohjelmointikieltä. Rust on kuitenkin vielä pahasti vaiheessa, eikä Firefoxin kääntymistä taata kuin tietyllä, samaan aikaan julkaistulla Rustin versiolla. Esimerkiksi Firefox 115 (ESR) kääntämiseen käytetään Rustin versiota 1.69.0.[10]
ESR-versiot ovat yrityksille ja organisaatioille tarkoitettuja pidennetyn tuen versioita, joihin julkaistaan vain tietoturvapäivityksiä julkaisun jälkeen ja vakauskorjauksia Mozillan harkinnan mukaan.[11] Näitä ovat olleet versiot 10, 17, 24, 31, 38, 45 ja 52.[12] Seuraava julkaisu on poikkeuksellisesti versio 60 eikä 59. Muutos tehtiin, koska siten Mozilla sai lisäaikaa kehitykseen, siirtymäaika organisaatioiden versiopäivityksessä pidentyi ja suurimmat muutokset olivat versiossa 57.[13][14]
Osaa ilmoitetuista ominaisuuksista ei välttämättä ole kaikissa beetaversioissa. Firefox päivittyy uuteen versioon kuuden viikon välein. Käyttöjärjestelmien mukana tulleet versiot ovat tuettuja niin kauan, kuin itse järjestelmä (esimerkiksi Linux-jakelupaketeissa).
Versiossa 94 Linux-versio siirtyi X Window Systemin GLX-laajennuksen sijaan käyttämään EGL:ää, jota voidaan käyttää X11:sta ja Waylandin kanssa.[15] Muutoksen myötä suorituskyky on parempi, virrankäyttö on pienempi, bugien määrä on pienempi ja laitteistokiihdytys on lähempänä.[15]
Versiosta 127 alkaen Firefox vaihtaa automaattisesti salaamattomat HTTP-yhteydet HTTPS-yhteyksiin kun sisällössä on sekayhteyksiä (molempia käytössä).[16]
Ominaisuudet
Firefox-selain tarjoaa ominaisuuksia, jotka on suunniteltu parantamaan käyttäjien yksityisyyttä ja turvallisuutta. Yksi näistä on yksityinen selaustila, joka mahdollistaa verkon selaamisen ilman, että selaushistoriaa, salasanoja tai evästeitä tallennetaan. Lisäksi selaimessa on seurannan suojaus, joka estää yli 2 000 mainosseuraajaa seuraamasta käyttäjää verkossa.[17].
Firefox mahdollistaa tietojen synkronoinnin eri laitteiden välillä. Tämä ominaisuus synkronoi kirjanmerkit, salasanat ja avoimet välilehdet kayttäjän muiden selainten kanssa. Kirjanmerkit voi järjestellä kansioihin ja tageihin.[17][18].
Mukautettavuus on yksi Firefoxin vahvuuksista. Käyttäjä voi muuttaa selaimen ulkonäköä teemoilla ja lisätä uusia työkaluja, ominaisuuksia sekä lisäosia selaimeen.[17].
Multimediaominaisuudet, kuten Picture-in-Picture -toiminto, mahdollistavat videoiden siirtämisen kelluvaksi ikkunaksi, jotta voi jatkaa selaamista samalla kun katsoo videota. Firefox-selaimessa voi avata ja muokata PDF-tiedostoja suoraan, käyttäjän ei tarvitse enään ladata erillistä ohjelmaa tähän tarkoitukseen[17][19].
Versiosta 118 lähtien saatavilla on ollut www-sivun kielenkääntö-ominaisuuksia.[20] Versiossa 128 mukaan tuli valitun tekstin kääntäminen.[20] Mozillan mukaan kääntäminen tapahtuu selaimessa itsessään ei erillisellä palvelimella.[20]
Firefoxin kehittäjätyökalut ovat verkkosivustojen suunnittelijoille ja kehittäjille, tarjoten kattavat työkalut verkkosivustojen suunnitteluun ja kehittämiseen. Firefox tarjoaa myös paljon muita työkaluja, kuten Eyedropper-työkalun, joka tunnistaa tarkan värin sivulla ja kopioi sen värikoodin[21].
Poistettuja ominaisuuksia
RSS- ja Atom-virtojen lukeminen poistettiin versiossa 64.[22]
Versiot
Firefoxin perusversion lisäksi on julkisesti saatavilla kolme virallista versiota, jotka ovat Beta, Developer Edition ja Nightly. Kaikissa näissä versioissa selain lähettää dataa Mozillalle ja mahdollisesti heidän kumppaneilleen.[23] Betaversio on julkinen testausversio, joka sisältää ominaisuuksia, jotka ovat melkein täysin valmiita viralliseen versioon. Versiossa tehdään viimeiset kokeillut, jotta harvinaisemmatkin löydettäisiin.
Developer Edition, suomeksi kehittäjien versio, on verkkokehittäjille suunnattu versio, joka tarjoaa Firefoxin perustyökalujen lisäksi vielä enemmän työkaluja verkkokehitykseen.[24] Versiossa on esimerkiksi seuraavat työkalut:
Firefoxin oma debugger, joka antaa tarkastaa arvoja, mitä niiden sisällä löytyy ja niiden erikoisfunktiot.
DOM-keskeytyskohdat, jotka mahdollistavat keskeytyskohdan laittamisen tiettyyn DOM:iin liittyvään rakenteeseen. Tämä helpottaa laajojen ja dynaamisten selainten debuggausta.
CSS gridin visualisointi, joka auttaa sen ymmärtämistä sekä epäaktiivisten CSS:n arvojen näyttö ja niiden sääntöjen indikaattori. Tämä mahdollistaa helpon debuggauksen CSS-tyyleille ja arvoille. Työkalu antaa myös lisää tietoa siitä, miksi joku arvo ei ole päällä, mikä helpottaa debuggausta entisestään. Sivun fonteille on myös erikoistunut työkalu, joka tekee fonttien muokkauksesta helppoa ja nopeaa.
Helppokäyttöisyyden tarkistustyökalu, joka käy läpi jokaisen noden DOM-rakenteessa ja tarkastaa niiden esteettömyyden. Työkalu näyttää siten mahdolliset ongelmat, jotka liittyvät sivun esteettömyyteen.[25]
Nightly on Firefoxin versio, johon kaikki uudet ominaisuudet ja bugien korjaukset lisätään päivittäin. Tätä käytäntöä käytetään, jotta voidaan löytää uudet bugit helpommin ja tiedetään, että ne liittyvät edellisiin päivityksiin. Samalla käyttäjät saadaan nopeammin testaamaan uusia ominaisuuksia ja bugeja.lähde?
Turvallisuus
Mozilla Foundation tarjoaa ohjelmointivirheiden löytämisestä "bugipalkkiota" (3 000–20 000 Yhdysvaltain dollarin rahapalkkio), jonka suuruus riippuu raportin laadusta ja ohjelmointivirheen aiheuttamasta haavoittuvuudesta Firefoxiin. Viralliset ohjeet tietoturva-aukkojen käsittelystä eivät suosittele haavoittuvuuksien varhaista paljastamista, jotta mahdolliset hyökkääjät eivät saisi etulyöntiasemaa haavoittuvuuksien käytöstä.[26] Viralliset ohjeet tietoturva-aukkojen käsittelystä eivät myöskään suosittele haavoittuvuuksien varhaista paljastamista julkisesti.[27]
Maaliskuussa 2021 Firefox lanseerasi SmartBlockin versiossa 87 tarjotakseen suojan sivujen välistä seurantaan vastaan rikkomatta käyttäjien käyttämiä verkkosivustoja.[28] Se tunnetaan myös nimellä state partitioning tai total cookie protection. Toiminto eristää tiedot jokaiselta käyttäjän käymältä sivustolta varmistaakseen, että seurantaskriptaaminen on hyvin vaikeaa ellei mahdotonta. Ominaisuus eristää myös paikallisen tallennuksen, palvelutyöntekijät ja muut tavalliset tavat, joilla sivustot tallentavat tietoja.[29]
Lisäosat
Firefox tunnettiin laajasta muokattavuudestaan.
Firefox tuki alun perin XUL-kieltä (XML User Interface Language). Tämän avulla oli mahdollista luoda käyttöliittymiä XML-koodilla. Käyttöliittymän toimintaa voi muuttaa XBL (XML Binding Language) -määrityksillä. Firefox salli myös liitännäisille laajan pääsyn XPCOM (Cross Platform Component Object Model) -komponenttirajapintaan, jota selain käyttää sisäisesti. Mahdollisuus muuttaa koko selaimen toimintaa laajennuksilla oli yksi Firefoxin vahvimmista puolista ja teki siitä muokattavamman kuin muista selaimista.[30] Firefox salli käyttöliittymän muokkaamisen XUL-koodilla, kunnes tämä mahdollisuus poistettiin versiossa 57. Ainut selaimen sallima laajennuskeino on nykyisin WebExtensions API, joka on samanlainen ja paljolti yhteensopiva Chromen ja Operan kanssa.
Firefoxin lisäosat jaetaan kuuteen luokaan: laajennukset, teemat, liitännäiset, hakutyökalut, oikolukusanastot ja kielipaketit sekä sovellukset.
Laajennukset
Laajennuksilla voidaan laajentaa selaimen toiminnallisuuksia. Laajennukset tuovat selaimeen uusia toimintoja, kuten kirjainmerkkien hallinnoinnin, muokattuja työkalurivejä, FTP- ja sähköpostiohjelmia tai kehittäjien työkaluja. Osa lisäosista muuttaa nettisivun ulkonäköä. Esimerkiksi uBlock Origin estää mainoksia ja Greasemonkey sallii käyttäjien tekemien makrojen (script) ajamisen selaimessa. lähde?
Firefoxin versio 57 loppuvuodesta 2017 poisti tuen vanhanmallisilta NPAPI-selainlaajennuksilta (Netscape Plugin Application Programming Interface).
Hakutyökalut
Firefox mahdollistaa usean hakutyökalun käytön nopeasti. Context Search laajennus lisää listan käyttäjän hakutyökaluista valitun kohteen viereen.
Oikolukusanastot ja kielipaketit
Suomenkielinen sanakirja ja oikoluku olivat alkuun saatavilla Voikko-liitännäisen avulla.
Firefoxiin on saatavilla suomen kielen kielipaketti, mutta oikolukua ei ole enää saatavilla.
Firefoxin versio 57 poisti tuen selaimen liitännäisiltä. Uudemmat versiot tukevat vain WebExtensions-rajapintaa.
Firefox ei nykyisellään tule lainkaan oikeinkirjoituksen tarkistimia, ainoastaan sanakirjalaajennuksia, jotka eivät riitä suomen kielen oikeinkirjoituksen tarkistukseen.[32]
Sovellukset (Apps)
Firefox OS:n julkaisun jälkeen luotiin Mozilla Marketplace, jolla mobiilisovelluksia voi suorittaa Firefoxin pc-versiossa.
Firefox 4 julkaistiin maaliskuussa 2011 Android-laitteille ja Nokian kehittämälle Maemo-laitteille.[33]
Firefox julkaisi uuden yksityisyyteen keskittyvän Firefox Focus -verkkoselaimen iOS-laitteille marraskuussa 2016.[35] Kesäkuussa 2017 Firefox Focus julkaistiin Androidille.[36]
Firefox Reality (AR/VR)
Firefox Reality julkaistiin lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuslaseille syyskuussa 2018.[37] Se tukee perinteistä verkkoselailua 2D-ikkunoiden kautta ja mukaansatempaavia VR-sivuja Web VR:n kautta. Firefox Reality on saatavilla HTC Vive-, Oculus-, Google Daydream- ja Microsoft Hololens -kuulokkeilla. Helmikuussa 2022 Mozilla ilmoitti lopettavansa Firefox Realityn päivittämisen ja tuen. Igalia otti projektin ohjauksen haltuunsa uudella nimellä Wolvic.[38]
Suosio ja markkinaosuus
Selain saavutti huomattavaa suosiota jo kehitysvaiheessaan. Se saavutti 200 miljoonan latauksen rajapyykin 31. heinäkuuta 2006.[39]
Lokakuussa 2011 Firefoxin maailmanlaajuisen markkinaosuuden arvioitiin olevan noin 22 prosenttia.[40] Suurin markkinaosuus selaimella oli Suomessa, jossa se oli noin 45,9 prosenttia (maaliskuun 2008 tilanne).[41] Puola seurasi heti perässä 44,0 prosenttia.[41] Firefoxin markkinaosuus oli tuolloin toiseksi suurin heti MicrosoftinInternet Explorerin jälkeen, jonka markkinaosuus oli lokakuussa 2011 noin 52 prosenttia.[40]
Maaliskuussa 2008 Firefoxia käytti Euroopassa 28,8 ja Oseaniassa 31,2 prosenttia useampi kuin muualla.[41]
Firefox 3:n virallinen julkistamispäivä oli 17. kesäkuuta 2008. Vuorokauden aikana yritettiin tehdä uusi ohjelmatiedoston lataamisen maailmanennätys. Tarkoituksena oli, että mahdollisimman moni noutaisi Firefox 3 -selaimen 24 tunnin sisällä 17.6.–18.6.2008.[42] Ennätykseksi tuli 8 002 530 eri koneilta loppuun suoritettua latausta. Ennätys kirjattiin Guinnessin ennätysten kirjaan.[43]
Joulukuussa 2011 Firefox menetti toisen sijansa Googlen Chromelle.[44] Vuoden aikana ero pysyi pienenä, ja marraskuussa 2011 Chromen markkinaosuus oli 25,7 prosenttia ja Firefoxin 25,2 prosenttia.
StatCounterin mukaan Firefoxilla oli 20,82 prosentin markkinaosuus vuonna 2013. Seuraavan vuoden helmikuussa markkinaosuus oli 18,3 prosenttia pitäen kolmannen sijan selainmarkkinoilla.[45]
Net Applicationsin mukaan 2015 maaliskuussa IE:n markkinaosuus oli 55,83 Chromen 25,68 ja Firefoxin 11,70 prosenttia.[46]
Elokuussa 2016 NetMarketShare kertoi Firefoxin työpöytäkoneiden markkinaosuudeksi 7,69 prosenttia.[47]
Lokakuussa 2020 Firefoxilla oli 3,39 prosentin osuus NetMarketSharen mukaan ja 3,98 StatCounterin mukaan.[48]
Mozilla on julkaissut Firefoxista myös oman versionsa mobiililaitteille. Firefox Mobile päivittyy samoihin versionumeroihin kuin työpöytäversio. Firefox Mobile on julkaistu Googlen Androidille sekä Nokian MeeGolle. Lisäksi selain on upotettuna Mozillan kehittämään Firefox OS-mobiilikäyttöjärjestelmään. Selaimen mobiiliversio muistuttaa työpöytäversiota, sillä ominaisuudet ovat pitkälti samat. Firefox Mobilen ominaisuuksiin lukeutuvat muun muassa synkronointi työpöytä- sekä mobiiliselaimen välillä (Firefox Sync), lisäosat ja hakuja helpottava älykäs osoitepalkki.
Brändi ja tavaramerkit
Nimi Firefox on Mozilla-säätiön rekisteröity tavaramerkki,[49] ja ohjelman logon käyttöä koskevat tietyt ehdot. Firefoxin logoa ja nimeä saa käyttää vain lähdekoodiltaan muuttamattomissa versioissa ja Mozilla-säätiön virallisella luvalla. Levittäjä voi muuttaa selaimen nimen helposti vaihtamalla kääntämisvaiheessa asetuksia. Esimerkiksi Debian-projekti tekee Firefoxiin useita omia päivityksiään ja näki että he eivät voineet käyttää alkuperäistä kuvaketta sen käyttörajoitusten takia. Mozilla-säätiö pyysi heitä myös lopettamaan tämän takia Firefox-nimen käytön, sillä logoa ja nimeä saa käyttää vain yhdessä.
Aiemmin, mm. Debian versionumerossa 7:ssa (version nimi wheezy) Debianin Firefox-selain oli nimeltään Iceweasel. Nykyisin (vuonna 2021) Debianin mukana tulee oletusarvoisesti asennettuna selain Firefox ESR (Extended Standard Release) joka saa päivityksiä normaalien järjestelmäpäivitysten yhteydessä.
Debianissa oli Firefox ESR oletuksena sekä Debian buster-versiossa (versionumero 10) että on bullseye-versiossa (versionumero 11). Debian bullseye (versionumero 11) on julkaistu vakaaksi (stable) Debianin versioksi 14.8.2021.
Vastaavasti Debianiin perustuva Ubuntu käyttää vain uudelleenpaketoitua versiota, joten he saavat käyttää alkuperäistä nimeä ja logoa. Nykyään myös Debian-käyttöjärjestelmäjakelu saa käyttää alkuperäistä nimeä ja logoa. Selaimissa ei kuitenkaan ole merkittäviä käytännön eroja.
Debian käyttää GNU-työkaluja ja usein Linux-ydintä, mutta Mozilla Firefox ei ole GNU-työkalu eikä osa GNU-käyttöjärjestelmäprojektia, vaan Mozilla Foundationin tekemä verkkoselain. Debianista käytetään joskus nimitystä Debian GNU/Linux, vaikka Linux ei ole vaadittu osa Debiania, mutta GNU-työkalut ja lisenssiehdot siihen sisältyvät.
Mozilla Firefox ei vaadi GNU- eikä Linux-teknologiaa vaan se toimii myös Microsoft Windowsilla ja muillakin alustoilla (käyttöjärjestelmillä). Debianin asennusohjelma asentaa Firefox ESR-selaimen, joka on käyttövalmis verkkoselain valmiiksi asennetussa Debian-järjestelmässä ESR-versiona Debian-oletusasennuksen jälkeen.
